Minulla oli kova vatsa, ja suolta tyhjentäessäni, aprikoin miten lihakset...

Minulla oli kova vatsa, ja suolta tyhjentäessäni, aprikoin miten lihakset...

Minulla oli kova vatsa, ja suolta tyhjentäessäni, aprikoin miten lihakset saavat aikaiseksi paineen suolen tyhjentämiseksi.

Vastaus

Jotta suoli tyhjenisi tarvitaan niin lihasten, hermoston kuin erilaisten kemiallisten välittäjäaineidenkin yhteispeliä. Jos ulostamista tarkastellaan mekaanisena ilmiönä tarvitaan aluksi ärsyke, joka käynnistää ns. ulostamisrefleksin. Ärsykkeenä toimii ulostemassan peräsuolen seinämään aiheuttama venytys. Venytys saa hermoimpulssit aktivoitumaan. Ne kulkeutuvat parasympaattisia eli tahdosta riippumattomia hermosyitä pitkin selkäytimessä olevaan refleksikeskukseen, ulostamiskeskukseen, jonka toiminta on keskushermoston ylempien osien valvonnassa. Seuraa erilaisia käskyjä eri lihasryhmille, joiden seurauksena kasvolihakset jännittyvät, kurkunpää sulkeutuu, pallea ja vatsalihakset jännittyvät, niin että vatsaontelon paine nousee. Myös rintaontelon paine suurenee, mikä vaikeuttaa laskimoveren paluuta sydämeen. Hengitys on hetken pysähdyksissä. Elimistölle tämä tietää rasitusta ja on sattunut sellaistakin, että vakavasti sairas sydänpotilas on kuollut ulostaessaan. Myös polven koukistajalihakset ovat jännittyneinä. Peräsuolen seinämälihaksisto supistuu, mutta peräaukon sisempi ja ulompi sulkija veltostuvat. Lopulta lantiopohjan lihaksiston supistuminen nostaa peräaukon seutua ylemmäksi ja ulostemassa valuu ulos.

Tieteen kuvalehti kertoo eräässä vuoden 2004 numerossaan, että aiemmin oletettiin, että suolistoa kuten muutakin elimistöä ohjaavat aivot ja selkäydin. Suoliston ja aivojen välillä onkin monia yhdistäviä hermoratoja, mutta suolisto voi jatkaa toimintaansa, vaikka yhteydet aivoihin olisivat poikki. Esimerkiksi aivokuolleilla suolisto toimii, vaikka muut elimistön osat ovat lamautuneet. Suoliston hermosto onkin todettu varsin itsenäiseksi päätöksentekijäksi. Muut elimet lähettävät ensin viestin keskushermostolle ja toimivat, kun ovat saaneet käskyn aivoilta. Suolisto käsittelee viestejä ja reagoi niihin aivoista riippumatta. Suoliston hermosolut sisältävät runsaasti serotoniini-välittäjäainetta, jota esiintyy myös aivoissa. Kun solut vastaanottavat ärsykkeen, ne vapauttavat serotoniinia limakalvoon, jossa toiset hermosolut ottavat sen vastaan. Näin tieto kulkee hermosolusta toiseen. Mikroskooppikuvat paljastavatkin, että suoliston hermosto ja aivot ja muu keskushermosto ovat yllättävän samankaltaisia. Ihmisen ohutsuolessa on sata miljoonaa hermosolua eli yhtä paljon kuin selkäytimessä. Kaikki yli 30 aivoissa esiintyvää välittäjäainetta esiintyvät myös suolistossa. Suolen seinämien hermopunosten hermosolujen suojana olevat tukisolut muistuttavat aivojen gliasoluja. Suoliston hermosto on rakenteellisesti ja toiminnallisesti niin kehittynyt ja itsenäinen, että jotkut tutkijat kutsuvatkin suolistoa elimistön kakkosaivoiksi. On myös havaittu, että aivoja rappeuttavien sairauksien, kuten Parkinsonin taudin ja Alzheimerin taudin yhteydessä esiintyy samanlaisia muutoksia aivoissa ja suoliston hermoissa. Onkin jopa ennustettu, että tulevaisuudessa Alzheimerin taudin diagnoosi voitaisiin tehdä peräsuolesta otetun kudosnäytteen perusteella.

Useimmiten ihmisen ei juuri tarvitse vaivata päätään suolistonsa toiminnalla. Joskus kuitenkin vatsan toiminta häiriintyy. Kun suolen hermosolut havaitsevat jotakin epätavallista, ne reagoivat ripeästi. Jos ravinto on pilaantunutta, suoliston hermosto voi kääntää peristalttisen, aaltomaisesti etenevän suolensisältöä kuljettavan liikkeensä suunnan ja seurauksena on oksennusreaktio. Se voi myös yrittää päästä eroon tulehduksia aiheuttavista bakteereista kiihdyttämällä peristalttista liikettä. Seurauksena on ripuli.

Suolisto on varsin hyvä ilmaisemaa tunteita ja mielialoja, sillä sen hermosolut reagoivat myös muualta elimistöstä tuleviin signaaleihin. Kun ihminen on esimerkiksi iloinen, jännittynyt tai stressaantunut elimistöön vapautuu hormoneja ja muita viestiaineita, jotka vaikuttavat myös ruuansulatuselimistön hermosoluihin. Ennen tärkeää tapaamista onkin perhosia vatsassa tai työstressi aiheuttaa mahanpuruja.

Ummetuksen syyt ovat moninaiset. Toimiakseen kunnolla suoli tarvitsee tietyn määrän kiinteää sisältöä. Kun suolessa on vähän kuituköyhää ruokamassaa, aaltomaisesti etenevä supistelu eli peristaltiikka ei riitä suolen kunnolliseen tyhjenemiseen. Erityisesti me länsimaalaiset kärsimme ummetuksesta, koska ruokavaliomme ei aina ole tarpeeksi kuitupitoinen. Paula Heinonen kertoo kirjassaan Vihdoinkin hyvä olo tutkimuksesta, jonka mukaan kehitysmaalaisten ulostemäärät olivat jopa kymmenkertaisia länsimaalaisten määriin verrattuna johtuen kehitysmaiden ruoan suuremmasta kuitupitoisuudesta. Toinen tavallinen syy ummetukseen voi olla kiireinen elämäntapa. Jos ihminen esimerkiksi toistuvasti torjuu pitkiä aikoja ulostamistarpeensa, peräsuoli voi vähitellen tottua siihen, että siinä on sisältöä. Seurauksena on ummetus.

Lähteet:
Ihmisen fysiologia ja anatomia / Walter Nienstedt .. [et al.]
Helsinki, WSOY, 1991

Paula Heinonen: Vihdoinkin hyvä olo: suolisto kuntoon ruokavalion avulla,
Helsinki, Gummerus, 2006

http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=1754

Kommentit (0)

Vastauksesi