Minulla on Kariston julkaisema Suuri värssykirja.

Minulla on Kariston julkaisema Suuri värssykirja.

Hei! Minulla on Kariston julkaisema Suuri värssykirja. Onko siinä julkaistut värssyt teostovapaita, saako niitä käyttää myytäviin tuotteisiin?

Vastaus

Hei!

Heti aluksi täytyy varoittaa, että me iGS-vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.

Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden suoja on voimassa, kunnes tulee kuluneeksi 70 vuotta tekijän kuolemasta. Osa ”Suuren sitaattikirjan” sitaateista voi olla sillä perusteella itse tekijän suhteen vapaita, mutta täytyy muistaa, että jos sitaatti on suomennos, suomentajalla on siihen myös tekijänoikeus. ”Suuressa sitaattikirjassa” ei kerrota sitaattien lähteitä tai kääntäjiä, mutta oletettavasti lähes kaikki ovat tekijänoikeuden suojan alaisia. Silloin tarvitaan lupa myös suomentajalta. Jos tekijän kuolemasta ei ole kulunut vielä 70 vuotta, silloin tekijänoikeuden suoja on voimassa ja lupa tarvitaan myös tekijältä.

Tekijänoikeuslain 22 § kuitenkin säätää, että ”[j]ulkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Laki jättää aivan avoimeksi, mitä ”hyvä tapa” käytännössä tarkoittaa ja miten ”tarkoituksen edellyttämä laajuus” voidaan tulkita. Tekijänoikeuden tulkinnasta lausuntoja antava tekijänoikeusneuvosto on ottanut yleisellä tasolla kantaa sitaattioikeuteen osoitteesta http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoik... löytyvässä lausunnossaan. Sen mukaan sitaatin olisi ns. vetoamisfunktio eli että sitä pitäisi käyttää perustellusta syystä kokonaisuuden osana eikä yksinään. Silloin sitaattia ei ilmeisestikään voisi käyttää esimerkiksi paidassa, pinssissä tai muussa tuotteessa sitaattioikeuden perusteella. Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että loppujen lopuksi sitaatin edellytysten täyttyminen täytyy miettiä aina tapauskohtaisesti. Tekijänoikeusneuvosto ei anna sitovia tuomioistuinta päätöksiä, mutta sen lausunnoilla voi olla painoarvoa.

Periaatteessa teoksen pitää ylittää ns. teoskynnys eli olla tarpeeksi itsenäinen ja omaperäinen, jotta ihan kuka tahansa ei päätyisi samaan lopputulokseen. Sitaatit mitä luultavimmin ylittävät tuon kynnyksen ja useinhan ne on otettu jostakin teoksesta, joka on itsessään tekijänoikeuden suojaama ja silloin tekstin osatkin suojattuja. Pikaisella selailulla sanoisin, että ”Suuren sitaattikirjan” sitaatit ylittävät minun näkemykseni mukaan teoskynnyksen.

Epäilen kyllä, ettei moniinkaan julkaistuihin sitaattikokoelmiin tai tuotteissa käytettyihin sitaatteihin ole pyydetty lupaa tekijältä tai tekijöiltä. Luultavasti sellaisessa julkaisemissa ei ole kovinkaan suurta mahdollisuutta joutua oikeuteen. Se edellyttäisi, että tekijä huomaisi tekstinsä luvattoman käytön ja veisi asian vielä oikeuteen. Useimmat ovat luultavasti vain mairiteltuja, jos huomaavat jonkun katsoneen sanomisensa niin tärkeäksi, että se on otettu sitaattikokoelmaan tai muuhun tarkoitukseen. Sitaateista on sen verran vähän myös oikeuskäytäntöä, ettei oikeudenkäynnin lopputulos olisi kovin varma ja korvauskin jäisi varmasti pieneksi.

Joka tapauksessa suosittelisin valitsemaan myytäviin tuotteisiin vain sellaisia tekstejä, joiden tekijän tai tekijöiden kuolemasta on kulunut jo 70 vuotta. Tuollaisen ehdon näyttäviä vieraskielisiä sitaatteja voi vallan hyvin kääntää itsekin, kunhan muistaa, että esimerkiksi muusta kielestä englanniksi käännetyssä sitaatissa on englanniksi kääntäjällä on myös tekijänoikeutensa tekstiin.

Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.

Kommentit (0)

Vastauksesi