Minkälaisia olivat ensimmäiset Suomessa viljellyt perunat?

Minkälaisia olivat ensimmäiset Suomessa viljellyt perunat?

Hei, peruna saapui Suomeen ensin saksalaisten peltiseppien mukana Fagervikin ruukille, ja yleistyi myöhemmin Pommerin sodan veteraanien tuodessa mukuloita mukanaan. Kysyisinkin onko olemassa mitään tietoa mitä ja minkälaisia lajikkeita nämä ensimmäiset perunat olivat? Fagervikin ruukin museossa mainittiin perunoita syödyn lähinnä puuroissa ja muuseissa, eikä niinkään kiinteänä, joten tämä sai minut olivatko potut kenties jotain jauhoisempaa lajiketta?

3 vastausta

Jonas Cajanuksen opinnäytetyössä vuodelta 1782 löytyy jonkin verran tietoja ensimmäisistä lajikkeista. Siinä esitellään keltaisia, valkoisia ja punaisia perunoita. Opinnäytetyön mukaan keltaisia pidettiin parhaimpina ja ne tuottivat varmimmin satoa. Kyseessä lienee varhaisperuna. Valkoiset perunat tuottivat paljon mukuloita, mutta vaativat pitkän kasvuajan. Violetinpunaiset perunat tekivät vähän mukuloita, mutta pitkät ja käyränmalliset mukulat olivat erittäin suurikokoisia.

Ehkä Suomen innokkain perunan puolestapuhuja oli asikkalalainen kappalainen Axel Laurell. Sen lisäksi että mies saarnasi kirkossakin perunan viljelyn puolesta, hän kirjoitti myös viljelyoppaan nimeltä "Lyhykäinen Kirjoitus, Potatesten Eli Maan-Päronain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä Huonen hallituxesa”.

Oppaassa, joka painettiin kuninkaan käskystä vuonna 1773, neuvottiin syömään kuorineen keitettyjä kokoperunoita kylminä tai lämpiminä suolakalan kanssa, samaan tapaan kuin nauriita. Perunoita kypsennettiin myös uunissa tuhkaan peitettynä ja hauduttamalla kuumilla kivillä vuoratussa kuopassa.

Kommentit (0)
13.08.201521:47
23219
41

Nykyisen Ruotsin puolelta on tietoja, joiden mukaan aluksi oli käytössä monia huonoja, kitkerän makuisia ja heikkosatoisia lajikkeita. Kansaa vieroitti perunan käytöstä tieto kasvin myrkyllisyydestä. Itse Carl von Linné (1707 - 1778) suhtautui perunaan nurjamielisesti sen myrkyllisyyden vuoksi ja väitti, että mukulat eivät kelvanneet sioillekaan. Vasta Linnén kuoltua hänen lastensa perheiden ruokapöytään ilmestyi perunaa kolmasti viikossa...

Ruotsin valtakuntaan saapui siis jo 1700-luvulla erilaisia perunalajikkeita, mutta niiden tarkka määrittäminen ei säilyneiden lähdetietojen varassa onnistu.

Suomen osalta varhaisimmat jos kohta hyvin epämääräiset lajiketiedot liittyvät itsensä hallitsijan (ilmeisesti siis kuningas Fredrik I) tilaamaan perunalastiin, joka saapui maahan vuonna 1750. Asikkalan kappalainen Axel Laurell sai osansa tästä perunaerästä. Hänen mukaansa tuolloiset perunat olivat väriltään "pruunia", siis ruskeita. Maaherra Anders Johan Nordenskiöldin tiedetään 1761 toimittaneen Laurellille eräästä Helsingissä käyneestä englantilaisesta laivasta saamiaan siemenperunoita, joita Laurell sitten jatkuvasti viljeli. Maaherra oli joutunut asian kanssa tekemisiin, kun "yxi Englannin maan asuja" oli kutsunut hänet laivalleen "rawitseman itziänsä siellä kellaisilla Maanpäronilla". Laurell piti viimeksi mainittuja, siis keltaisia, perunoita parempina ja "pruuneja" perunoita maultaan huonompina ja lähinnä rehuperunoiksi sopivina mutta toisaalta satoisampina ja vaatimattomampina. Keltaiset perunat vaativat hänen mukaansa vahvaa maata antaakseen hyvän sadon.

Vasta 1800-luvun puolivälissä muuan M. Weckström esitteli jo lukuisia perunatyyppejä mutta jätti täsmentämättä, missä määrin niitä Suomessa viljeltiin. Hän jakoi perunat jo aikaisiin ja myöhäisiin lajikkeisiin.

PS  Kysymys perunan ensimmäisestä viljelypaikasta Suomessa on jäänyt avoimeksi. Mikäli se on Inkoon Fagervik, mahdollista on sekin, että kartanon omistaja Johan Hisinger olisi itse tuonut perunaa Fagervikiin Ruotsista ja viljellyt sitä kartanossaan jo 1720-luvun lopulla ennen niitä useinmainittuja saksalaisia peltiseppiä.

Kirjallisuus:

Arvo M. Soininen: Vanha maataloutemme. Maatalous ja maatalousväestö Suomessa perinnäisen maatalouden loppukaudella 170-luvulta 1870-luvulle. Hist. Tutk. 96. SHS 1974.

Suomen maatalouden historia 1. Perinteisen maatalouden aika. Esihistoriasta 1870-luvulle. Toim. Viljo Rasila et. al. SKS 2003.

Elisabeth Mansén: Sveriges historia 1721 - 1830. Norstedts 2011.

 

Kommentit (0)
04.08.201610:07
23219
22

Vähän täydennystä kirjastossa silmiin sattuneen johdosta:

Eurooppaan tuodun perunan varhaisempi alalaji oli Solanum tuberosum andigenum, joka oli kotoisin Perusta, lyhyen päivän alueelta.

Ajan mittaan voitti kuitenkin Suomessakin alaa chileläisen alalajin Solanum tuberosum tuberosum viljely. Se pystyi käyttämään  paremmin hyväkseen Suomen pitkän kesäpäivän valoa.

(Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. Ravintokasvit. WSOY 1997)

Kommentit (0)

Vastauksesi