minkälaiset asiat edistivät Suomen teollistumista 1800 luvun lopulla?

minkälaiset asiat edistivät Suomen teollistumista 1800 luvun lopulla?

Vastaus
  • Aiemmin 1800-luvulla tehdyt uudistukset, kuten rahauudistus.

  • Rahan arvon vakautuminen (Suomen markka, kultakantaan siirtyminen, Suomen markan arvon irrottaminen Venäjän hopearuplasta).

  • Kilpailun vapautuminen: 1865 vapautettiin käsityö ja ammattikunnat kiellettiin 1879. Elinkeinovapaus säädettiin 1880.

  • Taloudellinen noususuhdanne maailmanmarkkinoilla ja kuljetusmenetelmien kehittyminen kasvattivat puun ja paperin kysyntää mikä puolestaan vahvisti Suomen konepajateollisuutta.

  • Teollisuuden rahoitusmahdollisuudet paranivat.

Autonomian ajan ensimmäisten 50 vuoden aikana Suomen talouselämässä tapahtui merkittävä muutos, joka loi perustan nopean teollistumisen läpimurrolle 1800-luvun lopulla. Autonomian ajan alkupuolella kehitys tapahtui taloudellisesti aktivoituneen mutta toimintaa tarkasti sääntelevän valtion siipien suojassa. Mitä vahvemmaksi yrittäjät alkoivat asemansa tuntea ja mitä nopeammin yhteiskunta kaupallistui ja teollistui, sitä voimakkaammiksi kävivät vaatimukset elinkeinopolitiikan vapauttamisesta.

Teollistuminen ja talouden murros alkoivat ylhäältä päin, Keisari Aleksanteri II:n Suomen vierailullaan sanelema uudistusohjelma sai virkamiehiin liikettä. Oli kehitettävä kauppaa, merenkulkua, finansseja, teollisuutta, liikennettä, kouluja. Tavallaan teolliseen vallankumoukseen vaikutti koko säätyläistö, kun aatelistosta alkoi siirtyä väkeä uuteen teollisuus- ja liikemiesryhmään. Virkamiehistön etu vaati taloudellisesti vahvaa valtiota, ja se herkisti valtiokoneistoakin teollisen maailman ja teollisen edistyksen eduille.

Vaikka autonomian ajan alussa valtiolta puuttuivat taloudelliset resurssit talouden laajamittaiseen kehittämiseen sai Lars Gabriel von Haartmanin valtakausi aikaan käänteen sekä valtiontaloudessa että talouspolitiikassa: jo 1830-luvulla alkaneet ja Haartmanin aikana 1840–50-luvulla jatkuneet uudistukset kiihdyttivät teollisuuden kehitystä ja loivat pohjaa tulevalle Venäjän viennille. Von Haartmanin suunnitelmat kärsivät lukuisia takaiskuja, mutta hänen onnistui pääpiirteissään toteuttaa jo 1830-luvulla suunniteltuja uudistuksia. Rahauudistuksen lisäksi tullitariffeja järjestettiin uudelleen: vuonna 1841 teollisuustuotteiden tuontitullit laskivat 2/3. Tavoitteena oli hillitä salakuljetusta ja lisätä valtion tuloja laillisen tuonnin kasvaessa. Lisäksi maaverotusta uudistettiin, Suomen Pankin asema vahvistettiin ja teollisuuden rahoitusmahdollisuuksia parannettiin. Von Haartmanin aikana perustettiin myös manufaktuurijohtokunta ja kanavien rakennustyöt alkoivat.

1800-luvulla Eurooppa teollistui kovaa vauhtia. Höyrykoneen tulo teollisuuteen ajoittuu 1840-luvulle. Voimakas kasvupyrähdys metalliteollisuudessa sijoittuu 1850-luvulle, tekstiiliteollisuus oli kasvanut jo aikaisemmin. Suomeen perustettiin 1809-1867 yhteensä 337 tehtaaksi luettavaa yritystä, näistä noin puolet 1850-luvulla, mutta usein todetaan Suomen teollistumisen alkaneen 1860-luvulla, joka on muutenkin korostunut suuren murroksen vuosikymmenenä. Todellisuudessa nälkävuodet 1867-1868 hidastivat jo alkanutta kehitystä. Asetusten ym. viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukaan Suomessa oli 1830-1850 –luvuilla toteutettu monia uudistuksia maakauppojen sallimisesta päätökseen rakentaa rautatie.

Varsinaisissa tehtaissa työskenteli 1860-luvulle asti vähemmän ihmisiä kuin käsityöammateissa. Käsityön tekemisen määrä ei supistunut, mutta teollisen työn määrä kasvoi nopeammin ja ajoi vähitellen ohi. Taloudellisessa noususuhdanteessa 1860-luvulla ja 1870-luvun alkupuoliskolla maailmanmarkkinoilla oli kovaa kysyntää puusta. Kuljetusmenetelmien kehityttyä kysyntä ulottui Suomeen asti. Suomesta alkoi metsätuotteiden vienti lähinnä Länsi-Euroopan markkinoille, mutta myös Venäjälle. Venäjällä oli kysyntää paperille. Puu- ja puunjalostusteollisuuden tarvitsemien koneiden ja laitteiden kysyntä vahvisti puolestaan maan omaa konepajateollisuutta. Sahateollisuudessa nopean kasvun aika ajoittuu 1870-luvulle.

1860 Suomi sai oman rahan, markan, ja vuonna 1878 siirryttiin kultakantaan ja Suomen markan arvo irrotettiin Venäjän hopearuplasta. Se vakautti rahan arvon. Käsityö vapautettiin 1865 kieltämällä ammattikunnat, ja 1879 Suomeen säädettiin täydellinen elinkeinovapaus, eli jokainen sai elättää itsensä millä tahansa rehellisellä elinkeinolla. Seuraavana vuonna kumottiin työväestön liikkumista rajoittaneet irtolaislait. Koskaan aikaisemmin eikä myöskään koskaan myöhemmin yrittäminen tai yrittäjyys ole ollut niin vapaata Suomessa kuin 1800-luvun lopulla. Ihmisten suojaamista työaikalaeilla tai työsuojelulla ei vielä tunnettu, sen enempää kuin ilman, maan tai veden suojelua tehtaiden päästöiltä.

Kirjallisuutta:

Suomen historian pikkujättiläinen / [päätoim.: Seppo Zetterberg] ; [toimitussihteeri, kuvatoim.: Veikko Kallio]
Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1987
ISBN 951-0-14253-0

Suomen historian aikakirja : Suomen historian käännekohtia / Marketta Ahtiainen… [et al.] ; [kartat… Kauko Kyöstiö]
Helsinki : Edita, 2005
ISBN 951-37-4331-4

Lod, Erkki
Suomalaisen ihmisen kehityksestä 1800-luvulta nykypäivään : alamaisesta kansalaiseksi, käskijästä kohti kaveruutta
Helsinki : Edico, 2007 (Keuruu : Otavan kirjapaino, 2008)
ISBN 978-952-5708-13-4

Kommentit (0)

Vastauksesi