Minkä vuoksi rikkaat (ehkä myös ihmiset yleensä) ovat niin vastahakoisia...

Minkä vuoksi rikkaat (ehkä myös ihmiset yleensä) ovat niin vastahakoisia...

Minkä vuoksi rikkaat (ehkä myös ihmiset yleensä) ovat niin vastahakoisia maksamaan veroa tuloistaan? Johtuuko se siitä että heillä on varaa hankkia esim. terveydenhuolto yksityiseltä sektorilta? Vai laskevatko he vain maksetun veron määrän, joka on iso, eivätkä tulon määrää (joka sekin on kyllä iso)? Siis "jos voittaisin porukkalotossa yhteensä jonkun miljoonan, niin kyllä se korpeaisi antaa osuudet muille porukan jäsenille" -tyyliin.

Vastaus

Pahoittelen vastauksen viipymistä. Odottelin varausjonossa paria aiheeseen liittyvää kirjaa, mutta eiväthän ne tähän hätään ehtineet… Suomalaiset eivät yhtä kaikki rakasta verojaan. Ja tarkoitan suomalaisia ylipäätään, olivat he sitten rikkaita tai köyhiä tai jotain siltä ja väliltä.

Olemme tutkitusti ristiriitaisia arvoiltamme: Yhtäältä arvostamme hyvinvointivaltiota. Se on meistä kaikista – väestöryhmästä riippumatta – mainio saavutus ja hintansa arvoinen, vaikka ylläpitäminen maksaakin paljon. Uskomme, ettemme tule toimeen ilman toimivaa julkista turvaverkkoa. Julkisiin palveluihin ollaan hyvinkin tyytyväisiä. Toisaalta kansalaiset taas haikailevat veroihin alennuksia, eivätkä ainakaan tiukennuksia. Verotus on meistä jo nykyisellään kireää. Palveluja ja tulonsiirtoja haluttaisiin kohdistaa entistä selvemmin niitä todella tarvitseville.

Asennekartoitusten valossa suomalaiset eivät ole haluttomia maksamaan veroja siksi, että he käyttäisivät yksityisiä palveluja. Mistä verokammo sitten kumpuaa? Enpä löytänyt selkeää, tutkittua vastausta. Ehkä sellaista ei olekaan – tai ainakin se olisi monimutkaisen kartoituksen takana. Asenteiden tutkiminen on nimittäin hankalaa. Ihmiset kun tuppaavat antamaan keskenään ristiriitaisia vastauksia, kumoamaan ja kannattamaan yhtä aikaa. Esimerkiksi kysymysten pitäisi olla sellaisia, että mielipiteiden rinnalla testattaisiin pohjatietoja asiasta. Varsinkin yhteiskunnallisissa asioissa kansalaiset roiskivat enemmän (virheellisten) uskomusten kuin faktojen varassa. Mielipiteet alkavat heitellä heti, kun asia ei kosketa suoraan omaa elämää.

Ehkä ainakin nämä kaksi asiaa vaikuttavat asenteisiimme:

Suomalaiset arvostavat työtä. Ansiotyö tuo aineellista hyvinvointia. Se mahdollistaa vapaa-ajan virikkeet. Palkka on se hinta, jolla ihminen on valmis vaihtamaan vapauttaan työhön. Harvalle meistä pakertaminen on niin mieluista, että tekisi sitä, vaikkei rahaa tarvitsisikaan. Kun leipää ansaitaan vieläkin otsa hiessä, halutaan toki vastinetta. Kireä verotus kuristaa työhaluja, uskovat ainakin yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat – ja duunarit.

Tulojen eroja ja niiden uudelleen jakoa ei koeta oikeudenmukaisiksi (reiluiksi, kohtuullisiksi, tasapuolisiksi). Alimmissa tuloluokissa tuloveroa peritään 0-20 prosenttia, sen jälkeen verotus kiristyy tasaisesti 50 000 euron vuosituloihin asti. Sitten alkaakin putkahdella niitä vapaamatkustajiksi huudeltuja, joiden verorasitus on kepeämpi kuin pienemmillä tuloluokilla. Siinä 100 000 euron vuosittaisen ansion huitteissa prosentti vaihtelee 0 ja 50 välillä. Suomessakin suhteellinen köyhyys on lisääntynyt ja vastaavasti omaisuutta keskittynyt pienelle taloudelliselle eliitille. Tulojen eriytyminen tarkoittaa samalla hyvinvoinnin eriytymistä, mikä taas heikentää kansalaisten keskinäistä luottamusta – ja tietysti luottamusta myös yhteiskuntaan. Sosiaalinen etäisyys kasvaa ja empatia eri väestöryhmien välillä vähenee. Me emme enää välttämättä tunne toistemme elämäntapoja. Ihmisillä on tarve tasavertaiseen kohteluun. Sellaiset erot, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja koituvat heikoimpien hyväksi, voidaan vielä hyväksyä.

PS. Suomalaisten rikkaiden joukossa on toki talkoohenkeä ja vastuullisuutta yhteisistä asioista. Jari Sarasvuon sanoin: ”Suomalainen rikas on ihan älyttömän oikeudenmukainen”. Hän kannattaa monien muiden tavoin äskettäin päätettyä solidaarisuusveroa. Osa varakkaista olisi valmis esimerkiksi korottamaan pääomaveroa. Ja monet tukevat yhteiskuntaa muutenkin kuin verojen kautta, etenkin lahjoituksilla. Vauraudesta huuteleminen vain on suomalaisille niin kiusallista. Hyväntahtoisuutta piilotellaan. Vaikka onhan niitäkin, jotka antavat vähän, jos mitään. Lahjoituksia kun verotetaan aikasta rankasti… Mutta heidänkin mielestään kaikkein kätevintä – jopa kätevämpää kuin höllentää verotusta – olisi edistää yrittäjyyttä. Entä jos menestyneet kertoisivatkin lahjoituksistaan? Voimistaisiko avoimuus solidaarisuutta kansalaisten välillä? Luokkajako ei enää olisi niin merkittävä ihmisen identiteetille?

Lähteet:

Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus: Väestöliitto ja hyvä elää (Väestöliitto, 2011)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2017501?lang=fin
Uschanov, Tommi: Suuri kaalihuijaus: kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä (Teos, 2010)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1969115?lang=fin
”Tuntematon lahjoittaja” (Helsingin Sanomat, 31.10.2004)
”Valtio ottaa varakkailta” (Helsingin Sanomat, 27.3.2012)
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/Maailman-paras-maa.pdf
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2010/06/tyoelaman_kulttuurivallanku...
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/904
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rikkaiden+tervetulleet+verotalko...

Muuta mielenkiintoista luettavaa:
EVAn arvo- ja asennetutkimukset: http://www.eva.fi/hankkeet/arvo-ja-asennetutkimukset/2425/
Hiilamo, Heikki: Uusi hyvinvointivaltio (Like, 2011)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1991371?lang=fin
Hyvien ihmisten maa: auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1984694?lang=fin (kirjana)
http://www.diak.fi/files/diak/Julkaisutoiminta/A_31_ISBN_9789524931113.pdf (verkossa)
Hyvä tahto: auttamisen asenteet ja rakenteet Suomessa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1894433?lang=fin
Lillrank, Paul: Maailman parantaja: miksi porvarilliset arvot voittavat populismin ja totalitarismin (Eva, 2011) http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/11/Maailman-parantaja.pdf
Oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa (Gaudeamus, 2007)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1842034?lang=fin
Solidaarisuus (Helsinki University Press, 2011)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1983896?lang=fin

Kommentit (0)

Vastauksesi