Minkä takia kaikki laivat ovat naisia?Minkä takia shampanjapullo rikotaan...

Minkä takia kaikki laivat ovat naisia?Minkä takia shampanjapullo rikotaan...

Minkä takia kaikki laivat ovat naisia?
Minkä takia shampanjapullo rikotaan laivaa kastettaessa?
Mistä kapteenin pöytä -tapa on lähtöisin?

Vastaus

Ehkä laivasta tuli nainen yksinkertaisesti siksi, että kielen laivaa merkitsevä sana on ollut suvultaan feminiini, kuten latinan navis ja sen johdannaiset Italian, Espanjan ja Portugalin merenkulkijakansojen kielissä. Tapa puhua laivasta feminiininä on sitten siirtynyt moniin sellaisiinkin kieliin, joissa substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua (englanti) tai laivaa merkitsevä sana ei ole feminiini (saksa). Saksankielisillä nettisivuilla on käyty useampia keskusteluja siitä, miksi laiva on naispuolinen, vaikka laivan kasteessa saama nimi voi viitata mieheen (Die Otto, Die Albert, Die Bismarck jne). Esim. http://www.stern.de/wissenschaft/natur/503631.html?eid=501586

Kielestä riippumattomia selityksiä esittelee Marika Rosenström kirjassaan Fartyget, himlen och havet (Svenska litteratursällskapet i Finland 1996). Laivat ovat merimiesperinteen mukaan naisia, koska ne ovat muodoiltaan kauniita, arvaamattomia ja vaikeita ohjata, arvoituksellisia, kalliita ylläpitää, tarvitsevat miehen ohjausta, voivat olla syy miehen tuhoon jne. Merimiehellä, joka vietti paljon aikaa laivalla, jota huoltaa ja korjaa, katsottiin myös olevan laivaan yhtä kiinteä suhde kuin naiseen.

Lontoolainen kauppamerenkulun lehti Lloyd’s list päätti muutama vuosi sitten ryhtyä käyttämään laivasta neutrimuotoa ’it’ feminiinin ’she’ sijasta. Tämä herätti suurta vastustusta, mm. kuninkaallinen laivasto ja muutama tunnettu varustamo ilmoittivat pitäytyvänsä perinteisessä ’she’-muodossa laivoihinsa viitatessaan. Asiasta syntyi ankara puolesta/vastaan-keskustelu:
http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia_talk:Manual_of_Style/Archive_(ships_as_%22she%22)

Kasteseremoniat laivan vesillelaskun yhteydessä olivat käytössä jo egyptiläisillä ja antiikin kreikkalaisilla ja roomalaisilla. Meren jumalalta pyydettiin suojelusta, juotiin viiniä ja valeltiin vettä alukselle siunauksen merkiksi. Sittemmin juutalaiset ja kristityt käyttivät veden ohella myös viiniä pyytäessään jumalalta turvaa meren vaaroja vastaan. Reformaation myötä esim. Britanniassa seremonia maallistui. 1600-luvulla viini valeltiin kallisarvoisesta metallimaljasta, joka kasteen jälkeen heitettiin yli laidan. Kun laivoja 1600-luvun lopulla rakennettiin yhä enemmän, kalliin maljan mereen heittämisestä luovuttiin ja siirryttiin käyttämään viinipulloa, joka murskattiin laivan keulaan. Samppanja yleistyi kastenesteenä 1800-luvun loppupuolella. Britanniassa laivan kummeiksi pyydettiin usein kuninkaallisia ja samppanja oli viinien aristokratiaa.
http://www.history.navy.mil/download/ships.pdf
Boken om havet. Första bandet. Sohlman 1950

Kapteenin pöydän historiasta ei juuri löytynyt materiaalia. Varustamot ovat varmasti halunneet kunnioittaa arvokkaimpia matkustajiaan, joten kapteenit ovat kutsuneet nämä vaimoineen pöytäänsä aterioimaan ja huolehtineet seurustelusta. Kapteenia tärkeämpää henkilöähän ei laivalla ole, joten kutsu kapteenin pöytään on kunnianosoitus. Huomattavimpien vieraiden vaimot ovat saaneet vuorotella kunniapaikalla kapteenin oikealla puolella.
Elmgren-Heinonen, Tuomi: Käytöksen kultainen kirja. WSOY 1954.
Etikettens grammatik / Marius Wingårdh. Natur och kultur 1952.

Kommentit (1)
Hauskaa toki on, että pronomineista huolimatta sota-aluksia kutsuttiin vanhastaan englann... Hauskaa toki on, että pronomineista huolimatta sota-aluksia kutsuttiin vanhastaan englanniksi nimityksellä "man-of-war" ("sotamies"), kauppa-aluksia "merchantman" ("kauppamies")... Logiikkaa tällaisista vakiintuneista kielellisistä käytännöistä lienee turha hakea.
1.2.2013 15:36 P J 406

Vastauksesi