Milta ajalta Reppurin laulun eri versiot ovat? Kuka on levyttänyt ne?

Milta ajalta Reppurin laulun eri versiot ovat? Kuka on levyttänyt ne?

"Luadogan meren randamill mie kazvoin kaugobriha..." "Luadogan meren randamill mie ylenin briha nuori..." Muistaakseni näin alkaa kaksi erilaista versiota tästä kansanlaulusta. Jatkoa: "Karjalan maill kuldakägözet kukkuu, kirikön ristat kiildelöö", toisessa versiossa "... monaster yöhön loistuaa". Miltä ajoilta nämä versiot ovat ja kuka/ketkä ne ovat levyttäneet?

2 vastausta

Kappaletta on tosiaan levytetty kahdella toisistaan eroavalla sanoituksella. Matti Salminen ja Jaakko Ryhänen ovat levyttäneet harvinaisemman ensin mainitsemasi version, jossa on lauseet "Luadogan meren randamill mie kazvoin kaugobriha..." ja "Karjalan maill kuldakägözet kukkuu, kirikön ristat kiildelöö". Jälkimmäiset ovat laulun yleisemmästä ns. perusversiosta, jonka ovat levyttäneet mm. Ture Ara, Vesa-Matti Loiri ja Matti Lehtinen. Tämä alkuperäinen versio perustuu Larin-Kyöstin laatimaan tekstiin näytelmästä ’Juhannustulilla’ (1900).

Myöhemmän Matti Salmisen ja Jaakko Ryhäsen levyttämän version sanoituksen muutosten alkuperää on pohdittu aiemmassa Kysy.fin vastauksessa vuodelta 2009:

"Jaakko Ryhäsen laulaman ”Reppurin laulun” sanat löytyvät Oskar Merikannon sävellyksiä sisältävältä CD-levyltä ”Song Album” (Fazer Music, 1992). Sen mukana olevasta pienestä vihkosesta käy ilmi, että pohtimassasi kohdassa sanat menevät todellakin suurin piirtein niin kuin olet arvellutkin: ”kyläh kegri-illatsuis on muttsoi otettu oma”. Vihkosessa on myös laulun englanninkielinen käännös, joka auttaa varmaan ymmärtämään, mitä sanoilla tarkoitetaan. Suomenkielistä käännöstä ei näyttänyt olevan ainakaan tutkimissani nuottikirjoissa.

”Reppurin laulun” nuotit pianolle tai kanteleelle löytyvät Oskar Merikannon nuottivihkosesta ”Laulut Larin Kyöstin näytelmäkappaleeseen ’Juhannustulilla’” (Fazerin Musiikkikauppa, 1902). Samat nuotit löytyvät myös ainakin nuottikirjasta ”Finland Sings: Finland in Music and Pictures” (Fazer, 1952), jossa ovat hiukan erilaiset sanat kuin kahdessa muussa edellä mainitussa lähteessä ja myös tämän version englanninkielinen käännös. Nuotithan itsessään varmaan käyvät mihin versioon tahansa, vaikka sanat hiukan eroaisivatkin..

Miksi sitten laulun sanoista on niin monta eri versiota? Taustalla voi olla se, ettei alkuperäinen muoto ole täysin tyydyttänyt ja että sitä on siksi haluttu parannella. ”Finland Sings” -nuottikirjan sanoihin on merkitty sanat ilmeisesti alun perin sepittäneen Larin-Kyöstin lisäksi Iivo Härkönen, joten ehkäpä hän on muokannut niitä sanoja omasta mielestään parempaan suuntaan. Kenties Härkönen tai joku muut on sitten pitänyt vielä parempana tuota Ryhäsen laulamassa versiossa olevaa kegri-illatsu-muutosta. Eihän ole muutenkaan lauluissa ja runoissa harvinaista, että itse tekijäkin saattaa kehitellä niitä vuosien mittaan mielestään paremmiksi."

Tässä vielä linkkejä eri levytyksiin:

Matti Salminen: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406364?lang=fin
Jaakko Ryhänen: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406543?lang=fin
Vesa-Matti Loiri: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1380772?lang=fin
Matti Lehtinen: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1630045?lang=fin
Ture Ara: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1140535?lang=fin

Kommentit (0)
15.11.201715:42
78
46

Larin Kyöstin kirjoittamia sanoja on todella uudelleen muokannut Iivo Härkönen ja ne on julkaistu
Karjalan kävijässä 1901: 11.
Näillä sanoilla on levyttänyt edellämainittujen Ryhäsen ja Salmisen lisäksi jo aiemmin mm. Kim Borg.

Martti Turunen on sovittanut laulun tenorille ja mieskuorolle ja siinä on myös IIvo Härkösen sanat.

Myös monissa karjalaisten laulukokoelmissa ovat nämä Iivo Härkösen sanat, tosin "Kyläh kegri-illatsuits on mutshoin otettu oma"- säkeen kohdalla on näissä laulukirjoissa: "Muamokullan kainalost on mutshoin otettu oma".

Iivo Härkönen (25. elokuuta 1882, Suistamo – 28. elokuuta 1941, Helsinki) oli kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä.
Härkösen vanhemmat olivat talollinen Ivan Härkönen ja Matrona Jyrkinen. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista 1906 ja toimi opettajana Suistamolla 1901–1902, Salmissa 1906–1907 sekä Helsingissä 1907–1908 ja 1915–1920. Vuodesta 1908 Härkönen työskenteli myös toimittajana muun muassa Savon Sanomien päätoimittajana 1912–1913 ja Karjalan Lehden toimittajana 1913–1914. Hän oli Karjalan sivistysseuran sihteeri, toimistonjohtaja ja aikakauslehden toimittaja vuosina 1906–1938, Itä-Karjalan toimituskunnan osastonjohtaja ja kansliapäällikkö 1918–1922, pakolaistoimikunnan sihteeri kouluhallituksessa 1922–1924 sekä Suomen kirjailijaliiton sihteeri 1920–1941 ja rahaston hoitaja 1924–1941.

Härkönen kuului karjalaiseen runonlaulajasukuun ja hän teki runonkeruumatkoja Karjalaan ja Aunukseen vuosina 1900–1903. Karjalan kumbuzil on hänen karjalannoksensa Valter Juvan sanoituksesta suomalaiseen kansansävelmään Karjalan kunnailla.

Kommentit (0)

Vastauksesi