Milloin Suomessa rakennettiin viimeiset sellaiset kerrostalot, joissa on "verkkohissi" (eli hissikuilua ympäröi teräsverkko seinän sijasta)?

Milloin Suomessa rakennettiin viimeiset sellaiset kerrostalot, joissa on "verkkohissi" (eli hissikuilua ympäröi teräsverkko seinän sijasta)?

Vastaus
01.01.201200:49
1216
46

Talon ikää ei voi hissityypistä päätellä. Kone Hissit Oy:n kahvipöydässä muisteltiin, että viimeisimmät verkkokuilulliset hissit joissa on sivulle aukeava veräjä ja kokonaan puinen hissikori, valmistettiin 60-luvun puolivälissä. Tästä päätellen viimeiset verkkohissikerrostalot on rakennettu näihin aikoihin. Teräsverkkohissien tarina ei kuitenkaan pääty tähän. Jos 60-luvulla verkkohissit olivat normi uusissa kerrostaloissa, nykyään verkkoseinähissejä jälkiasennetaan vanhoihin rakennuksiin. Hissittömiin kerrostaloihin asennetaan Suomessa parisataa hissiä vuosittain. Myös uudisrakennuksiin voidaan asentaa verkkohissi jos arkkitehti sellaisen haluaa, mutta hissiyhtiöiden mukaan tämä on kuitenkin erittäin harvinaista.

Tyypillinen hissitön kerrostalo on 1960-1980 –luvulla rakennettu ja 3 tai 4 kerroksinen. Tuolloin rakennettiin määrällisesti eniten kerrostaloja, eivätkä rakennusmääräykset edellyttäneet hissiä alle viisikerroksisiin taloihin. Myös valtion Arava-säädöksien mukaan hissin sai rakentaa 80-luvun alkuun saakka vain vähintään viisikerroksisiin taloihin. Ensimmäiset hissit asennettiin Helsinkiin jo 1800-luvun lopussa, ja ne yleistyivät 1910-luvulta alkaen. Suomessa on yli 50 000 asuinkerrostaloa, joista hissittömien osuus on lähes puolet.

Hissikorin koot eivät perustu määräyksiin. Viime vuosisadan porrashuoneet ovat myöhemmin rakennettuihin varsin tilavia, johtuen siitä että porrashuone oli edustustila, jonka tuli viestittää talon asukkaiden varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Teräsverkkohissit vievät vähemmän tilaa kuin uudisrakentamiseen tarkoitetut hissityypit. Vuosien aikana hissikuilun teräsverkon tiheys on muuttunut. Nykyään sen on oltava korkeintaan 8mm. Aikaisemmin ollut jopa 14mm. Ääneneristyssyistä lasiverhoillut tai umpinaiset kuilut ovat parempia kuin teräsverkko. Uusien hissien sisäkorin pitää olla umpinainen. Niissä on ovi, jolla vältetään kiilautumisvaara.

Helsingin kantakaupungissa on paljon rakennushistoriallisesti arvokkaita taloja, joihin ei kaupunginmuseon lausunnon mukaan saa asentaa hissiä vaikka asukkaat sellaisen haluaisivatkin. Valtio tukee hissien rakentamista hissittömiin kerrostaloihin varsin avokätisesti, tavoitteena on muun muassa että ihmiset pystyisivät asumaan asunnoissaan mahdollisimman pitkään.

Lähteet:

http://www.sotera.fi/pdf/Sotera_2005_rakennussuojelu_esteettomyys.pdf

http://www.kiinteistolehti.fi/artikkelit/?id=383

Kommentit (0)

Vastauksesi