Milloin sai alkaa tallata nurmikoita?

Milloin sai alkaa tallata nurmikoita?

Papparaiset muistelivat 1970-luvun alkuvuosia. Kaveri oli tuonut Amerikasta uutuuden, lentävän lautasen frisbeen. Sitä heiteltiin porukalla kirkon puistikon nurmikolla - välittämättä kielloista. Oliko nurmikoiden tallaaminen kiellettyä kaikkialla Suomessa, ja milloin kielto poistui?

3 vastausta

Älä tallaa nurmikoita -kieltotaulut puistoissa muistetaan Helsingin menneisyydestä, mutta oli niitä muissakin kaupungeissa. Kyltit katosivat aikanaan ja niin myös puistovahtien ammattikunta. Vastaaja etsi Helsingin Sanomien arkistoista tiedonrippeitä. 19.4.1989 lehdessä haastateltiin pitkän linjan puistotyöntekijää: "Ennen ei nurmikoilla saanut kävellä, lanka-aita ympäröi nurmikenttiä. Puistovahdit olivat suuri ammattikunta. Aloittaessani Kaivopuistossa vahteja oli viisi, 70-luvulla Kalliossa oli vain yksi." Haastateltava oli aloittanut työnsä puisto-osastolla vuonna 1958.

Puistovahtien virat lopetettiin Helsingissä 1980-luvulle tultaessa. 1970-luvun lopulla tiukin valvonta oli jo höltynyt ja puistojen käyttöä rajoittavat asenteet muuttuivat. 7.5.1976 Helsingin Sanomissa kirjoitettiin tavoitteista avata puistoja ihmistä varten ja toivottiin kieltotauluista eroon pääsyä. 30.7.1977 Hesarissa äimisteltiin Tukholman tapaa sallia kaupunkilaisten vapaa oleskelu puistoissa. Tuolloin virassaan aloittanut kaupunginputarhuri Pekka Jyränkö totesi, ettei mikään estä evästelyä Kaivopuistossa tai vaikka nurmialueella Munkkiniemen puistotien päässä, laajat puistot ovat käytettävissä. Tietyt rajat hän kuitenkin halusi asettaa. Pieniä puistoja ei saisi rasittaa. "Mahdoton ajatus on myös auringonotto jossakin Espalla Runebergin patsaan juurella". Vuoden kuluttua, joulukuussa 1978 Jyränkö jatkoi samoilla linjoilla: "Uusi puutarhuri lupaa, ettei 'älä tallaa nurmikoita' -kylttejä helposti ilmesty Helsingin puistoihin." Jyrängön mielestä ihmisten oli päästävä puistoihin piknikille, aurinkoa ottamaan ja viihtymään.

Finnan kokoelmista löytyy valokuva Lieksan asemakadulta vuodelta 1955 puistokaistaleelle pystytettyine "Älä tallaa nurmikoita" -kyltteineen. Lapin Kansa -sanomalehden verkkouutisessa muisteltiin Rovaniemen puistovahteja, jotka työskentelivät 1980-luvun alkuvuosille asti valvoen kaupungin viheralueita. Sodasta kärsineellä Rovaniemellä tosin puistojen laajamittainen rakentaminen alkoikin vasta 1970-luvun loppupuolella. Jutussa myös muistutetaan, että nykyään puistot suunnitellaankin alusta pitäen toiminnallisiksi virkistyskeitaiksi leikkipaikkoineen. Vuosikymmeniä sitten niiden luonne oli muodollisempi. Nurmikot eivät olleet yhtä kestäviä kuin nykyään ja niiden tallaaminen oli ankarasti kiellettyä. Verkkoetsintöjen perusteella myös esimerkiksi Turussa ja Porissa oli aikoinaan puistovahteja ja todennäköisesti myös kieltotauluja. Kaupunkitaajamien tärkeimmissä puistoissa kylttikäytäntö oli varmaankin tavallinen. 1980-luvun alku lienee se ajanjakso, jolloin niistä viimeistään luovuttiin, mutta se kaiketi tapahtui hiukan eri tahtiin eri puolilla maata, ei kertarysäyksellä.

 

 

 

 

Kommentit (0)
12.08.201800:56
5771
53

Kristiina Hautalan kommentti asiaan 1960-luvulta on hieno laulu ”Kielletyt käskyt”.

 

Lapsuuden loru meni jotenkin tähän suuntaan:

”Älä parjaa, älä pauhaa,

älä riko luonnon rauhaa

älä tallaa nurmikoita, 

älä puita vahingoita,

älä tärvää mikk’ on somaa,

vaali, suojaa toisen omaa.”
 

Kommentit (0)
11.08.201822:43
3880
45

Muistan puistovahdit. Leikimme lapsuudessani useasti Liisanpuistossa (Helsingin Kruununhaassa) 50-luvulla. Ja jos hetkeksikään astuimme nurmikolle, niin kyllä aika salamannopeasti puistovahti ikään kuin materialisoitui paikalle. En tiedä missä ne kyttäsivät, mutta salamana olivat paikalla.

Kommentit (0)

Vastauksesi