Milloin pääkaupunkiseudulla viimeeksi on ollut liikenteessä höyryveturin vetämä...

Milloin pääkaupunkiseudulla viimeeksi on ollut liikenteessä höyryveturin vetämä...

Milloin pääkaupunkiseudulla viimeeksi on ollut liikenteessä höyryveturin vetämä juna? Aloitin oppikoulun vuonna 1963 ja minulla on muistikuva että silloin Puistolasta Oulunkylään vielä kulki höyryveturin vetämä juna? Onko todella näin vai onko aika vääristänyt muistot? Ettei tulisi kerrotuksi lapsenlapsille väärää tietoa olisin kiitollinen jos löytäisitte vastauksen itse en ole sitä löytänyt. Kiitos!

Vastaus

Ei ole aika vääristänyt muistoja. Tuo muistikuva oppikoulusta vuodelta 1963 pitää paikkansa.

Höyryveturin vetämänä pääsi kulkemaan pääradalla vielä toukokuussa 1970. Viimeinen vuoro lähti toukokuun viimeisenä päivänä Helsingistä kohti Toijalaa kello 15.05. Kyseessä oli ns. Toijalan postijuna. Junan matkaan meni kolmisen tuntia. Se oli viimeinen säännöllinen höyryveturin voimin tehty reittiliikennematka pääradalla. Oikeastaan viimeisen vuoron piti olla jo vuotta aikaisemmin toukokuun 30.1969. Kesän 69 jälkeen havahduttiin kalustopulaan ja höyryveturi otettiin käyttöön vielä talvikaudeksi.

Pääradalla paikallisliikenteessä oli höyryvoimin kulkevia junia. Helsingin paikallisliikenteessä junia veti yleisimmin Pr1 –tankkiveturit, joista käytettiin lempinimeä ”Paikku”. Noita vetureita saattoi tavata satunnaisesti ruuhkajunissa ja ratapihoilla vaihtotöissä vielä vuosiin 1969-72 saakka. Paikun lisäksi muillakin vetureilla oli kutsumanimiä. Kuuluisimpana varmaankin Ukko-Pekka. Vetureita tarvittiin eri tarkoituksiin. Henkilö- tavara- ja pikajuniin.

50-luvulta lähtien VR uudisti kalustoaan modernimmaksi dieselkäyttöiseksi. Tarkoitus oli saada 60-luvun loppuun korvattua kaikki reitit dieselvetureilla. Lopullisesti höyryveturit poistuivat liikenteestä kuitenkin vasta vuoden 1975 kesän alussa. Dieselkäyttöiset paikallisjunat eli ”Lättähatut” olivat liikenteessä vuodesta 1954 vuoteen 1988.

Rantaradalla eli Turun radalla luovuttiin höyryvetureista aiemmin. Vuonna 1967. Dieselvetureiden rinnalle saatiin myös sähköjunat, sillä rantarata sähköistettiin vuoteen 1969 mennessä ja Riihimäelle saakka sähköt saatiin vuonna 1971.

Höyryveturin kyytiin on mahdollista toki päästä vieläkin. Eri harrastajayhdistykset järjestävät museoajoja ja jonkin verran eri tapahtumissa puksutellaan höyryveturien kyydissä. Tilausliikenteessäkin voi vanhaan junaan törmätä. Helsingistä on mahdollista päästä esim. Porvooseen pari kertaa kesässä höyryvoimin.

Näistä tapahtumista ja käytetystä kalustosta voi saada tietoa netistä. Me saimme apua Suomen rautatiemuseosta Hyvinkäältä. Oikein hyvät sivut ovat myös Jokioisten museorautatiellä. Heidän erikoisuutenaan on kapearaiteinen rautatie.

Valtio säästi höyryvetureita vielä 80-luvulle saakka kriisivarustuksena. Noista vetureista kuitenkin luovuttiin suurten ylläpitokustannusten vuoksi.

Omakohtainen muistikuva höyryvetureista on viime vuosikymmenen alusta, jolloin Etelä-Haagassa asuessani liftasin höyryveturin kyytiin. Olin viimeiselle junalle menossa Helsingin rautatieasemalla. Ratapihalla yski höyryveturi parin vanhan vaunun edessä. Menin tietysti siihen viereen ihmettelemään ja ääneen huokailin, etten koskaan ole tuollaisen kyydissä pääsyt kulkemaan. Veturimies vinkkasi kiipeämään kyytiin. Juna oli lähdössä peruuttelemaan Pasilaan yöksi. Niin minä sitten kipusin sinne veturiin ja matkustin Pasilaan höyryveturin kyydissä, ihan siellä ohjaamossa. Pasilassa juna pysähtyi, minä kiitin kyydistä, vaihdoin laituria ja ehdin vielä sillä viimeisellä junalla kotiin. (En tiedä kuinka säännöllistä reittiliikennettä tuo oma yökulkeminen silloin oli.)

Työtoveri Irmeli oli lähdössä kanssani tätä kysymystä puimaan ja lähtiessä kertoi Arabianrannan kirjaston keskiviikkopiiriläisisälle ja -pojalle tästä kysymyksestä. Heillä oli juuri käsissä höyryvetureiden historiaa käsittelevä teos. Hämmästyttävää.

Suomen Rautatiemuseo http://www.rautatie.org/
Jokioisten museorautatie http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/

Kommentit (0)

Vastauksesi