Milloin meillä alettiin käyttää virallisena syntymäpaikkana lapsen äidin...

Milloin meillä alettiin käyttää virallisena syntymäpaikkana lapsen äidin...

Milloin meillä alettiin käyttää virallisena syntymäpaikkana lapsen äidin kotikuntaa? Ja millainen oli tämän jälkeen suhtautuminen niiden henkilöiden syntymäpaikkaan, jotka olivat käyneet lähikaupungissa syntymässä ja saaneet tämän syntymäpaikakseen?

Vastaus

Aikaisemman kirjavan käytännön yhdenmukaistamisen mahdollistivat v. 1971 voimaan tulleet Väestökirjalaki (21.2.1969/141) ja -asetus (11.3.1970/198) sekä Asetus syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä (23.12.1970/824). Tällöin luotiin syntymäkotikunnan (=lapsen ensimmäinen, äidin kotikunnan mukaan määräytyvä kotikunta) käsite.
Käytännössä Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous oli jo v. 1959 määrännyt, että lapsi merkittiin äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkittiin äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi vastaavaan menettelyyn v. 1962. Muiden uskonnollisten yhdyskuntien ylläpitämissä rekistereissä käytäntö kaiketi oli kirjava. Uskontokuntiin kuulumattomien siviilirekisteriin (vuosina 1918-1970) merkittiin todellinen syntymäpaikka ja se pyrittiin muuttamaankin niissä tapauksissa, että kuntarajoja siirrettiin.

Edellinen perustuu Hannu Tulkin artikkeliin "Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta väestökirjanpidossa", joka on ilmestynyt lehdessä Sukutieto 1999:1, luettavissa myös
http://elektra.helsinki.fi/se/s/0788-1673/16/1/syntymap.pdf

Ymmärtääkseni entisten käytäntöjen aikana tehdyt merkinnät pysyvät edelleen voimassa nykyrekistereissä. Niiden muuttaminen kai olisi kovin työlästä ja vaikeaa eikä olisi usein mahdollistakaan ilman ao. henkilön haastattelua.

Kommentit (0)

Vastauksesi