Milloin maataloustuet keksittiin?

Milloin maataloustuet keksittiin?

Milloin maataloustuet keksittiin? Mikä siinä oli taustalla? Käsitykseni mukaan maataloustuet "keksittiin" 1960-luvulla, silloin kun maaltapako raivosi kun maatalous luovutti työvoimaa pois ja se siirtyi teollisuuteen ja palveluihin. Liittyikö maataloustuki siihen kun peltoja "paketoitiin" ja "talonpoikia tapettiin"? Jonkinlainen korvaus siitä kun työvoimaa menetettiin maaseudulla? Maataloutta on harjoitettu Suomessa noin 3000 vuotta. Maa- ja metsätalous oli pitkään pääasiallinen työllistäjä, mukaan luettuna riista- ja kalatalous sekä erityyppiset näihin liittyvät oheisammatit. Maataloustuki on kuitenkin uusi keksintö. Onko siinä jokin paradoksi, että silloin kun maatalous ja sen oheiset elinkeinot työllistivät enemmistön työvoimasta, silloin sitä ei tarvinnut tukea? En ole lukenut että esim. tsaarinaikana 1800-luvulla olisi ollut maataloustukea.

Vastaus

Monet Euroopan maat siirtyivät jo 1870-luvulla asettamaan maataloustuotteille tulleja ja suojelemaan näin omaa tuotantoaan. Poikkeuksena olivat muutamat tuontielintarvikkeista riippuvaiset maat. Suomen viljantuonti Venäjältä loppui maaliskuun vallankumouksen aiheuttamaan sekasortoon 1917. Suomessa koettiin katovuosi ja puutetta elintarvikkeiden saannissa alkoi esiintyä, etenkin kaupungeissa. Tuottajien ja kuluttajien ristiriita kasvoi. Samana vuonna perustettiin kaikkia maataloustuottajia yhdistävä maatalouspoliittinen järjestö Maataloustuottajain Keskusliitto MTK.

Suomen itsenäistyttyä tavoitteeksi otettiin leipäviljan omavaraisuus ja tätä tukemaan asetettiin viljantuontitullit vuonna 1919 ja niitä korotettiin MTK:n toiveesta 1922. Jonkinlaisesta maatalouden säätelystä ja maatalouspolitiikasta voitiin ehkä jo tässä vaiheessa puhua. Maataloustuotteiden tuontitulleja korotettiin jälleen vuonna 1931. Näihin aikoihin ongelmaksi tuli myös kotieläintuotteiden ylituotannon vienti, niin että kotimainen hintataso peittäisi tuotantokustannukset. Vuoden 1932 lopulla säädettiin laki, jonka nojalla alettiin seuraavan vuoden alusta maksaa vientipalkkiota myös juustolle ja voille.

Sota-aikana ja sen jälkeen elintarvikkeista oli pulaa. Myös siirtoväki piti asuttaa. Muualla läntisessä Euroopassa tilojen määrä väheni ja koko kasvoi, Suomessa kävi päinvastoin erityisesti vuoden 1945 maanhankintalain tuloksena. MTK:n jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti ja siitä tuli täysimittainen edunvalvoja. Vuonna 1947 eduskunta päätti käyttää miljardi markkaa väkilannoitteiden hinnan alentamiseen (ns. maatalousmiljardi). Hallitus suostui myös maidon hinnan korottamiseen ja leipäviljan tuotantopalkkioihin MTK:n vaatimuksesta.

Ensimmäinen maataloustulolaki hyväksyttiin 1956. Sen oli tarkoitus taata viljelijöille yleisen ansiotason nousua vastaava tulokehitys. Valtioneuvosto hyväksyi kutakin satokautta koskevat tuottajahinnat: maataloustuotteiden hinnat eivät muodostuneet kysynnän ja tarjonnan perusteella. 1962 luotiin pinta-alalisäjärjestelmä. Sitä maksettiin eniten pienten peltoalojen tiloille. Järjestelmä oli voimassa vuoteen 1994. 1960-luvulla maataloudessa alkoi jo esiintyä ylituotanto-ongelmia, kuten myös muissa läntisen Euroopan maissa. Vuonna 1969 säädettiin pellonvarauslaki. Maatilan omistaja saattoi tehdä valtion kanssa pellonvaraussopimuksen, jossa hän sitoutui jättämään pellot viljelemättä (pakettipellot). Maatalous ei enää tarjonnut työtä sodanjälkeisille suurille ikäluokille. Väestöä alkoi muuttaa maaseudulta työn perässä taajamiin, kaupunkeihin ja Ruotsiinkin asti. Metsätöiden koneellistuminen tehosti kehitystä.

Vuonna 1968 siirryttiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin, joihin liittyi yhtenä osana maataloustulo. Ylituotanto kasvoi 1970-luvulla ja Suomen maatalouspolitiikan keinoja olivat hinta- ja tukipolitiikka, tuotantopolitiikka sekä alue- ja rakennepolitiikat. Oli yhä vaikeampaa ymmärtää, mistä kaikesta maataloustulo ja maatalouden tuet muodostuivat. Toisaalta otettiin käyttöön myös tuotantokattoja. 1990-luvulla alettiin jo valmistautua EU-jäsenyyteen. EU-jäsenyyden myötä Suomen maatalouden hinta- ja tukijärjestelmästä tuli osa Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Maatalouden tukeminen ei alkanut kertarysäyksellä, vaan järjestelmä kehittyi hiljalleen yhä monimutkaisemmaksi. Suurin harppaus tapahtui 1960-luvulta alkaen 1980-luvulle asti. Tukien tarkoituksena oli ehkä alkuun varmistaa maan ruokahuolto omasta takaa. Sodan jälkeen myös siirtoväen ja rintamalta palaavien asuttamisessa turvauduttiin pikkutilojen perustamiseen. Eiväthän ne olleet kovin kannattavia alusta lähtienkään, joten viljelijöitä jouduttiin käytännössä piankin eri tavoin tukemaan. Ylituotanto painoi maataloustuotteiden hinnat niin alas, etteivät tuottajat olisi omien kustannustensa jälkeen saamaan kunnon elantoa. Ehkä myös on haluttu pitää maaseutua asuttuna. Pohjoisen sijaintimme takia maamme ei ylipäätään ole maataloudelle ihan parasta seutua. Omaa maataloutta tuetaan toki myös monissa muissa maissa.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi