Milloin Köli-vuoristosta on tullut Skandic? Vielä 1960-luvulla puhuttiin Köli...

Milloin Köli-vuoristosta on tullut Skandic? Vielä 1960-luvulla puhuttiin Köli...

Milloin Köli-vuoristosta on tullut Skandic? Vielä 1960-luvulla puhuttiin Köli vuoristosta.

Milloin Kuollan niemimaasta on tullut Kuolan nimimaa (Yhdellä ällällä)?

Vastaus

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Anneli Räikkälä kertoo Kuolan niemimaan nimestä mm. näin:

"Kirjallisuudessa nimiasu Kuola on esiintynyt jo 1800-luvun alkupuolella. Sitä on käyttäneet ainakin Elias Lönnrot ja norjalainen professori J. A. Friis, jotka matkustivat tällä alueella suomalaisten keskuudessa. Lapin kielen tutkija T. I. Itkonen on arvellut, että muodon Kuolla istutti käyttöön Arvid Genetz tehtyään tutkimusmatkan venäjänlappalaisten luo." Itkonen totesi vuonna 1961: "- - nyt on mm. Ilmatieteellinen keskuslaitos alkanut säätiedotuksissaan käyttää Kuola-asua, ja toivoa sopii, että epähistoriallinen Kuolla nopeasti häviäisi."
(HS 9.1.1996)

Kerkko Hakulisen teoksessa Paikannimet (WSOY 2006):
"Nimi johtuu Kuolan kaupungin nimestä (venäjäksi Kola, saameksi Guoladak), joka on puolestan sukua saamen sanalle guolle 'kala'.

Useat hakuteokset (myös 60-luvulla ilmestyneet) mainitsevat Skandien aikaisemmaksi nimeksi Kölivuoriston. Ei kuitenkaan löytynyt mainintaa siitä, milloin nimi Skandit on tullut käyttöön. Itse asiassa tuota Kölivuoristoa käytetään edelleenkin. Kerkko Hakulinen kertoo vuoristosta näin:

"Kölivuoristo, vuoristo Skandinavian niemimaalla Norjan ja Ruotsin rajalla, pituus noin 1 500 km, korkein huippu Galdhøpiggen. Norjaksi Kølen; ruotsiksi Kölen, myös Skanderna, englanniksi Kølen Mountains. Suomeksi myös Skandinavian tunturit ja Skandit. Nimi johtuu muinaisskandinaavin sanasta kjolr, joka on sukua oletetulle verbille gel - 'sitoa yhteen'. Paikannimissä sana tarkoittaa pitkänomaista kohoumaa tai asutusten välistä ylävää metsäseutua"

Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. WSOY, 2006

Kommentit (0)

Vastauksesi