Millaista on elämä hyperinflaation aikana?

Millaista on elämä hyperinflaation aikana?

Wikipedian mukaan 1.maailmansodan jälkeisessä Saksassa "hinnat nousivat hyperinflaation (heinä-marraskuu) aikana 726 000 000 000%". Mitä moinen käytännössä tarkoittaa, esim. kuinka nopeasti rahan arvo puolittui?

Vastaus

Saksan ensimmäisen maailmansodan jälkeen kokemaa rahoitusjärjestelmän romahdusta pidetään läntisten teollisuusmaiden pahimpana.
Huonontuva taloustilanne yltyi kolme vuotta kestäneeksi hyperinflaatioksi syyskuussa 1923.

Rahan arvon heikkeneminen kymmenkertaistui yhä nopeammin. Vuoden aikana Saksan markan arvo aleni miljardisosaan entisestään.
Marraskuussa 1923 dollari oli arvoltaan 4,2 biljoonaa Saksan markkaa.

Rahatalouden syöksykierteeseen vaikuttivat monet syyt kuten muun muassa Versailles’n rauhassa Saksalle määrätyt huomattavat sotakorvaukset, jällenrakennuskustannukset
sekä lisärahan painaminen valtion velan kuittaamiseksi.

Inflaatiolla oli dramaattisia vaikutuksia, jotka lamauttivat yhteiskunnan teollisuudesta kotitalouksiin.

Yleisillä markkinoilla hinnat kipusivat huippuunsa. Kun vuonna 1922 leipä maksoi 163 markkaa, niin syksyllä 1923 sen maksoi jo käsittämättömät 200,000,000,000 markkaa.

Myös palkat kohosivat lyhyessä ajassa moninkertaisiksi. Palkka maksettiin tunneittain. Raha oli kulutettava heti, jotta se ei menettäisi arvoaan.
Ostoksilla raha kuljetettiin kärryissä, kukkaroon se ei enää mahtunut.

Esimerkiksi ravintolat eivät enää ilmoittaneet annostensa hintoja etukäteen, koska annosten saavuttua pöytään hinnat olivat jo vanhentuneet.
Satunnainen laskujen maksaja yllättyi, kun todellinen loppusumma kattoi enää murto-osan lähtöhinnasta.
 

Tulonsiirroista elävät kuten eläkeläiset kärsivät eläkkeen muuttuessa arvottomaksi.

Köyhät köyhtyivät entisestään. Osa varakkaista oli ennättänyt siirtää varansa ulkomaille turvaan. Suurin osa rikkaista oli lisäksi maanomistajia,
he saattoivat tuottaa oman ruokansa.

Suurin kärsijä oli keskiluokka. Heidän kovalla työllä ansaitut säästönsä muuttuivat mitättömiksi. Monet joutuivat myymään omaisuuttaan.
Ennen hyvin toimeen tulevat ihmiset joutuivat kerjäämään.

Kun inflaatio laukkaa huipussaan, kauppa hiipuu, kukaan ei osta mitään. Vaihtokauppa yleistyi.

Syöksykierteessä olevan valuutan vaikutuksesta maata ravistelivat lakot ja levottomuudet.

Koska kaupoissa ei ollut enää ruokaa, syntyi levottomuuksia ja nälkämellakoita. Mielenosoitukset olivat tavallisia. Maa ajautui sisällissodan partaalle. Osa väestöstä radikalisoitui.
Vasta uusi valtiollinen laskentayksikkö vakautti taloudellisen tilanteen vähitellen.

Kommentit (0)

Vastauksesi