Millaisia ovat suomalaisten kalojen nimet venäjän kielessä?

Millaisia ovat suomalaisten kalojen nimet venäjän kielessä?

Tiedustelen, että miten suomen sanoja on tullut venäjään?

Huomiotani kiinnitti Ville Haapasalon  Baikalin kalareissuilla kalaioppaan käyttämä sana esim. VALKOHARJUS, muuten venäjänkielisessä keskustelussa. Teksityksessä se oli käännetty "kuha". 

Tästä ilmiostä olisi kiva kuulla lisää ja mahdollisista muidenkin alojen lainoista, siis sanojen suhteen.

Vastauksestanne kiitollinen.

Vastaus

Suomesta, oikeammin sanottuna suomensukuisista kielistä, on venäjän kirjakieleen lainautunut vain vähän sanoja. Sen sijaan pohjoisvenäläisissä murteissa niitä on paljonkin ja tätä kautta ne ovat levinneet joskus Siperiaankin saakka. Erään 1960-luvulla esitetyn arvion mukaan itämerensuomalaisista kielistä tulleita murresanoja olisi noin 1300, mutta asia on sen luontoinen, että täsmällistä lukua ei voida esittää.

Jalo Kaliman mukaan erityisesti kalastus ja vesillä kulkeminen ovat niitä alueita, joilla kysyttyjä lainoja esiintyy, hän mainitsee mm. seuraavia sanakirjoissakin esiintyviä esimerkkejä

таймень/tajmén´ ’taimen’
хариус/hárius ’harjus’
камбала/kámbala ’kampela’
сорога/soróga ’särki’
морда/mórda ’merta’

Vanhoissa teksteissä esiintyy mm. seuraavia  suomensukuisia sanoja:

арбуй/arbúj ’tietäjä, velho´ eli suomen ’arpoja’
коломище/kolomišče ’kalmisto’
прѣ/prě 'purje'
лойва/lójva, лáйва/lajva, лайба/lájba ’laiva’

Kalima esittelee lisäksi seuraavia nykykirjakielen  sanoja:

лямка/ljámka palautuu samaan sanaan kuin suomen ’lämsä, vetohihna’
рига/ríga ’riihi’

Nikolai Gogolin romaanissa ’Reviisori’ esiintyvät kalanniminä

ряпушка/rjápuška ’rääpys’ (=muikku)
ja
корюшка/korjúška ’kuore’

Nämä viimeiset sanat on otettu käyttöön luultavasti kun on haluttu luoda pietarilaista paikallissävyä. Pietarihan oli noin sata vuotta sitten suurimpia suomalaiskeskuksia ja sen ympäristössä asui inkeriläisiä, joten suomalaisperäisiä sanoja on varmaan kotiutunut myös venäläisen sivistyneistönkin kieleen.

сюзем/sjuzóm, сюзéмок/sjuzémok, сузем/suzóm ’synkkä ja tiheä metsä’, vanhahtavassa suomessa ’sysmä’

конда/kóndá, конга/kóngá, хонга/hónga ’honka’. Myös adjektiivi кондовый/kóndóvyj ’lujapuinen’, mistä sanonta кондовые люди/kóndovye ljudi ’sitkeän vanhan kansan ihmiset’ (= vrt. suomen’tervaskannot’).

Valentin Kiparsky luettelee noin 80 venäjän sanaa, jotka ovat suomalais-ugrilaista perää ja joita hän pitää kirjakielisinä. Otan tähän niistä sellaisia, joita ei jo ole mainittu ja joilla on tunnistettava yhteys suomen sanoihin. Lainautuminen ei välttämättä ole aina tapahtunut varsinaisesti suomen kielestä, vaan jostakin lähisukukielestä. Monilla näistä sanoista on myös synonyymejä jotka ovat käytännössä tavallisimpia.

вейка/véjka, вейко/véiko’ ’suomalainen tai inkeriläinen vossikka Pietarissa’ [veikko]
галлея/gálleja, галли/gálli ’silli’ [haili=’silakka’]
гугай/gugaj ’huuhkaja’
кеньги/kén´gi ’eräänlainen talvikenkä’, nykyään harvinainen
керста/kersta, корста/korsta, короста/korosta ’arkku, hauta, kirstu’
ламба/lámba, ламбина/lámbina ’lampi’
лох/loh ’lohi’
лодуга/loduga, лодога/lodoga ’eräs siikalajui’ [’luotosiika’]
луда/lúdá ’luoto’
макса/máksá ’kalanmaksa’
мойва/mojva ’maiva’ (kalanpoikanen)
мянда/mjánda ’mänty’
нерпа/nerpa, норпа/norpa ’hylje’ [norppa eli saimaanhylje]
палтус/páltus ’ruijanpallas’
салака/saláka, салакушка/salákuška  ’kilohaili’ [salakka]
салма/sálma ’salmi’
сельга/sél´ga ’vuorenselkä’
сиг/sig ’järvisiika’
сима/símá ’siima’

Lähteet:

Russische historische Grammatik 3 : Entwicklung des Wortschatzes / Valentin Kiparsky. – Winter, 1975
Venäjän kirjakielen suomalaisperäisistä sanoista / Jalo Kalima  (sisältyy teokseen: Neuvostoliittoinsituutin vuosikirja 2, 1951)
Itämerensuomalaiset sanalainat venäjän kielessä / Muusa Savijärvi (sisältyy teokseen: Tieten tahtoen. – Joensuun yliopisto, 1994)   

 

Venäjän sanakirjoja netissä:
http://dic.academic.ru/contents.nsf/ushakov/
http://slovari.yandex.ru/~%D0%BA%D0%BD%D0%B8%D0%B3%D0%B8/%D0%A2%D0%BE%D0%BB%D0%BA%D0%BE%D0%B2%D1%8B%D0%B9%20%D1%81%D0%BB%D0%BE%D0%B2%D0%B0%D1%80%D1%8C%20%D0%94%D0%B0%D0%BB%D1%8F/~%D0%90/
http://starling.rinet.ru/cgi-bin/main.cgi?flags=eygtmnl
http://feb-web.ru/feb/mas/mas-abc/0encyc.htm

 
Kommentit (0)

Vastauksesi