Millaisia kulttuurieroja esileikin "välttämättömyydessä" on ja on ollut?

Millaisia kulttuurieroja esileikin "välttämättömyydessä" on ja on ollut?

Olen joskus lukenut, ettei esileikki kaikkialla kuulu seksiskriptiin, toisin sanoen ole välttämätön osa sitä, mitä seksissä yleisen käsityksen mukaan pitäisi tapahtua. Yksilöllisiä ja tilanteeseen liittyviä eroja tietenkin on, mutta olen kiinnostunut nimenomaan kulttuurieroista.

Missä ja milloin näin on ollut vai onko nykyinen länsimainen tilanne peräti epätyypillinen?

Vastaus
15.02.201815:22
905
35

Kiitos hyvästä mutta tosi vaikeasta kysymyksestäsi!
Ehkä kulttuurintutkija osaisi vastata kysymykseesi parhaiten. Seksologian opinnoissa, historiaa ei aivan näin tarkkaan käydä läpi. Mutta tässä joitain ajatuksia.

 Monista vanhoista kulttuureista (mm. Intia, Arabian niemimaa, Etelä-Amerikka, osa Afrikan maista) on säilynyt paljon seksiin liittyvää kuvastoa esim. seinämaalauksissa. On kuitenkin vaikea arvioida, kuinka suuri osa näistä perustuu todellisiin historiassa tapahtuneisiin asioihin. Kuitenkin esimerkiksi Kamasutra on jo noin 100-luvulta peräisin oleva intialainen filosofis-eroottinen kirja, joka käsittelee aistillisia nautintoja vakavassa ja uskonnollisessa elämässä.

Antiikin Kreikassa nainen oli miehen omaisuutta ja seksiin liittyi vahvasti falloksen mahti. Naisen seksuaalisuutta ei itsessään ollut olemassa. Toisaalta, niissä ympäristöissä joissa naisten sukuelinten silpominen on tavallista, ei naisen nautintoon ole ollut lupaa – mistä voisi päätellä, ettei mitään esileikkiä ole ”tarvittu” eikä sitä ole ehkä sallittu. Sukuelinten silpominen on vuosituhansien takaa, jo Egyptin faaraoiden ajoilta (vrt. faraoninen), kulkeutunut haitallinen perinne. Sillä on pyritty kontrolloimaan naisten seksuaalisuutta ja rajoittamaan naisten itsemääräämisoikeutta sekä nautintoa. Puolestaan varhaiskristillisellä aikakaudella ruumiin nautinnot muuttuivat synniksi. Sukupuolijärjestelmässä nainen oli miehestä luotu alempi olento ja naisen sukuelin nähtiin ihmisen onnettomuuden alkulähteenä. Toki erilaisten seksuaalisten tekojen hyväksyttävyyteen on liittynyt myös sperma. 1700-luvulla vallitsi terveyspoliittinen ajatus siitä, että siemenneste oli veren ohella ihmisruumiin tärkein elämää ylläpitävä ainesosa. Ja jos sitä menetti, se johti tuhoisaan sairaustilaan, joka pahimmillaan johti mielenhäiriöihin, sisäelinten toiminnan lakkaamiseen ja lopulta kuolemaan.
 
Ehkä voi päätellä, että ihmisten suhtautuminen esileikkiin, nautinnolliseen seksiin ja naisen oikeuteen nauttia on vuosituhansien saatossa muuttanut muotoaan. Seksin merkitys vain lisääntymistarkoituksessa on ollut paheksuttavaa.  Freud esitti vuonna 1905 teoksessaan "Kolme tutkielmaa seksuaaliteoriasta", että seksuaalivietit ovat synnynnäisiä ja ihminen on kauttaaltaan seksuaalinen nautinto-olento. 1940- ja 1950-luvulla Kindeyn työryhmä havaitsi klitoriksen merkityksen naisen orgasmille. 1960- ja 1970-luvulla Masters ja Johnson tunnistivat seksuaalisten reaktioiden sarjan: kiihottuminen, tasannevaihe, orgasmi ja laukeaminen. 

Naisten vapautusliikkeen myötä, ehkäisyn kehittymisen ja ”omaisuusajattelun” murenemisen myötä, myös naisen kokemus ja naisen nautinto on nostettu eri tavalla merkittäväksi ja tärkeäksi. Vastaus saattaa mennä hiukan ohi kysymyksestä, mutta ihan varmasti esileikkiä, seksuaalista nautintoa ja himoa on ollut aina. "Tupa ryskyi, parret paukkui - Suomen kansan rivot runot"- teokseen on koottu 1800- ja 1900-luvuilla kerätyistä seksuaalisista kansanrunoista kattaus, jossa on mukana sukuelinten syntyrunoja, loitsuja, ylistyksiä ja kansanlauluja. Runoissa oli kiihkoa ja sen nostatusta, joka todennäköisesti kuvaa juuri esileikkiä.

Aiheeseen liittyen suosittelemme Ylen radiosarjaa "Venuksen koulu - kulttuurin seksihistoria". Sarja on kuunneltavissa Yle Areenassa:
https://areena.yle.fi/1-4335994

Erityisesti lähetyssaarnaaja-asennon kulttuurihistoriaa käsittelevä jakso kannattaa käydä kuuntelemassa:
https://areena.yle.fi/1-4326265

Kommentit (0)

Vastauksesi