Millaiseen kerrostaloon ei kannata muuttaa, jos pelkää huonoa äänieristystä?

Millaiseen kerrostaloon ei kannata muuttaa, jos pelkää huonoa äänieristystä?

Millaiseen kerrostaloon ei kannata muuttaa, jos pelkää huonoa äänieristystä? Kerrostalon äänieristystähän ei testata nopealla tutustumiskäynnillä, enkä uskalla oikein luottaa vuokranantajiinkaan (eivätkä hekään välttämättä tiedä hyvin). Tähän mennessä olen saanut selville, että periaatteessa minkä ikäisissä taloissa vaan voi olla ongelmia. Mutta vaikuttaisi, että vanhoissa taloissa ongelmia on enemmän (erityisesti ennen 1970-lukua, mutta myös 1970-luvulla ehkä). Onko muita seikkoja, mistä voi päätellä, millaisia taloja kannattaisi ehkä vältellä? Jos ette osaa vastata tähän, siitäkin olisi iloa, jos osaatte sanoa, mistä tätä voisi kysyä.

4 vastausta

Ikävä kyllä ei taida olla mitään luotettavaa keinoa päätellä, millainen äänieristys missäkin talossa on, varsinkaan kun samassakin talossa saattaa olla suuria asuntokohtaisia vaihteluita. Asiaa on selvitelty varsin perusteellisesti seuraavassa artikkelissa: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/oletko-meluherkka-asunnon-aanieristyksen-voi-pilata-helposti/2818514

Suuntaa-antavaa tietoa voi kuitenkin saada eri aikoina voimassa olleista äänieristysmääräyksistä, joihin voi tutustua esim. tutkielmassa ASUINHUONEISTOJEN VÄLISEN ÄÄNENERISTYKSEN KEHITTYMINEN SUOMESSA VUOSINA 1955–2008 tai Suomen rakentamismääräyskokoelmasta.

Vaikka asuntojen äänieristysmääräykset ovatkin viime vuosikymmeninä entisestään tiukentuneet, tästä ei suoraan voi päätellä, että uudemmissa rakennuksissa eristys toimisi välttämättä paremmin kuin vanhoissa. Tustustu esim. Talossanomien artikkeliin.

Jos harkitset johonkin taloon muuttamista, voisit varmaankin kysellä rakennuksen äänieristystä koskevia asioita taloyhtiön isännöitsijältä. Tällaisissa kysymyksissä, joihin ei kuitenkaan liene olemassa mitään yksiselitteistä ja yleispätevää vastausta, voi joskus olla hyvinkin hyödyllistä myös tutustua niihin keskusteluihin, joita aiheesta velloo useillakin keskustelupalstoilla.

 

 

Kommentit (0)
25.02.201513:48
15161
32

Hyvä kysymys. Vastaus on hyvä, ja viiteartikkeli myös. Pelkästään talon iän perusteella on mahdoton sanoa mitään asiasta. Tarkista myös ympäristö, mm. rautatieaseman ja paloaseman läheisyys.

Asuin takavuosina kasarmista asuinkerrostaloksi muunnetussa  satavuotiaassa talossa. Kotini oli keskellä taloa keskikerroksessa. Mistään ei kuulunut mitään, paitsi vaatehuoneeseen. Huoneistojen väliseinät olivat erilaisia eri asunnoissa, lukaalit villisti eri kokoisia. Myöhemmin elementtitalossa 60-luvulta ei kuulunut juuri mitään, kunnes naapurit vaihtuivat ja tilalle tuli öisin eläviä nuoria pareja ja ilmeisesti kuulovamman saaneita musiikinkuuntelijoita. Eipä olisi uskonut, että oli kyseessä sama talo! Muutin 50-luvun tiilitaloon, jossa kuului kaikki kaikkialta, sekä ilmaääninä että runkoääninä. Nykyisessä 60-luvun elementtikodissa kuuluu äänekkäämpi telkkarin katselu ja kovaääninen puhe, mutta onneksi naapurit ovat hiljaisia. Toivottavasti saan pitää heidät pitkään!

Kiinteistönvälittäjien puheisiin ei kannata luottaa, eikä isännöitsijäkään välttämättä ole selvillä kaikesta.

Pian sodan jälkeen rakennetuissa taloissa on ongelmana huonot ja vähäiset rakennustarvikkeet, joten tiilitalokin päästää läpi kaiken, jos on vain yksi tiilikerta väliseinissä. Tarkista, onko ennen vuotta 1945 rakennettu talo vaurioitunut pommituksessa, ja jos on, missä kohdin ovat korjaukset. Elementtitaloissa on usein ilmastointi, jonka kanavien kautta kuuluvuus esim. keittiöstä ja kylppäristä toiseen pystysuoraan on selvä. Ei siis kannata puhua salaisuuksiaan siellä! Putkien läpivientien eristämisellä voi ehkä auttaa asiaa.

Jonkin verran asioita voi tarkastella tsekkaamalla etukäteen kylppärin sijainnin: älä muuta taloon, jossa on kph makuuhuoneen seinän takana.Tarkista myös viereisten huoneistojen huonejärjestys. Varsinkin, jos talossa ei ole tehty putkitöitä, on saatettu asentaa vessanpyttyihin tukkeutumisen estämiseksi 6 litran huuhtelu, mikä merkitsee melkoista loisketta. Joissakin 80-luvun taloissa on suunniteltu naapurin keittiö toisen makkarin seinän takana. Mikä oivallus! Parketti ja laminaatti aiheuttavat läpikaikuvaa kopinaa ja jopa räminää, jos yläpuolellasi asuu vaikka leluja viskelevä pienokainen. Jälkikäteen ulkoseiniin asennetuista raitisilmaventtiileistä voi kuulua liikenteen melu ja/tai kadulla liikkuvien ihmisten äänet, vaikka itse ikkunat olisivat kolmilasiset.

Järjestelyissä auttaa myös asunnon valinta ylimmästä tai alimmasta kerroksesta: Voit arvella, että ainakin yksi suunta on hiljainen. Voipi olla - ellei allasi ole pesutupa tai autotalli. Talokylmiössä tai kellarikomeroissa käyvät ihmiset paiskovat ovia. Ilman sokkelikerrosta taas saatat olla paukkuvan ulko-oven vieressä. Onko talon ulkoseinässä jokin puomi tai seinään kiinnitetty veräjä? Sen kolke voi olla herätyksenäsi mihin aikaan tahansa. Oikeastaan ainoa keino selvittää asia on päästä asuntoon kuulostelemaan silloin, kun ihmiset ovat kotona, miten se sitten järjestyisikään. Joku taannoin ehdottikin, että asunnossa pitäisi saada yöpyä ennen päätöksentekoa. Hyvä ajatus. 

Miten sitten asiaa voi korjata? Oikeasti ei mitenkään. Asennutin 50-luvun asuntooni 11 cm villat asianmukaisesti gyprocien väliin, mikä vaimensi hiukan seinän takaa tulevaa ääntä, mutta ei tietenkään auttanut kerrosta ylempää vinosti tulevaan runkoääneen. Suoraan ylhäältä tai alhaalta tulevaa ääntä ei voi hiljentää kuin rakennuttamalla kelluvan laipion tai eristämällä lattian, mitkä keinot ovat tolkuttoman hintaisia eivätkä välttämättä auta täysin. Lisäksi niissä on se ongelma, että ne aiheuttavat ovi- ja jopa ikkunamuutoksia, kun asunnon kuutio-tai neliötilavuus pienenee, paksujen seinäeristeiden aiheuttamista asennusvaikeuksista puhumattakaan. Vanhojen kylpyhuoneiden kuuluvuutta lieventää onneksi jonkin verran kokolaatoitus, jos ne ovat olleet ennestään maalattuja ja muovimattolattiaisia.

Vastaus häiriöäänistä kärsiville ei tosiaankaan voi olla "muuta metsään". Kuitenkin se on valitettavasti toisinaan ainoa keino.

 

Kommentit (0)
15.10.201809:23
15161
17

Hiukan päivitystä edelliseen: 

Varaudu siihen, että talossa, jossa on iLOQ-lukitus, ei ehkä voi sulkea asuntojen ovia hiljaa. Jokainen lukittuminen aiheuttaa terävän pamahduksen, joka kaikuu rapussa ylös - alas. Jos iLOQia yrittää sulkea hiljaisesti vanhoilla tavoilla eli pitämällä lukon kielen sisällä kunnes ovi on kiinni, tai sulkemalla oven ulkopuolelta avaimella, aiheuttaa sen, että lukon kieli jää sisään ja ovi jää lukitsematta - kunnes lukko itsestään myöhemmin loksahtaa kiinni, ja se sama pamaus kuuluu sitten jälkikäteen. Eikä ole tietenkään varmaa, pysyykö ovi suljettuna, jos lukon kieli on sisällä. Jos sen varmistamiseksi lähtiessään lukitsee turvalukon, ovi painuu tiukemmin kiinni ja taas paukkuu.

Melu lisääntyi talossa, jossa nuoret elävät öisin ja jossa asuu vuorotyöläisiä. Paukkeeseen tietysti tottuu jossain määrin, mutta inhottavaa se on, kun sitä lisäksi säestää alaoven vastaavantapainen ääni.

Turvallisuuden kannalta iLOQ on kätevä, kadonneita avaimia koskeva lukituksen digitaalinen hallinta on kuulemma helppoa. Avain on abloyta pitempi, kapea ja hennon oloinen, saa nähdä, kestääkö käytössä vai vaurioituuko ohuimmalta kohdaltaan. Olisi melko ylläri huomata, että ei pääse kotiin, kun sähköinen avausmenetelmä on jumissa.

Ilmastointikoneen uusiminen ja alaovien vaihtaminen aiheutti rapussa ilmanpaineen muutoksen - joka kerran alaoven sulkeutuessa asuntojen ulko-ovet hypähtävät raameissaan ja kolahtavat. 

Lukkosepän ilmoituksen mukaan ikkunatiivisteen liimaaminen asunnon oven raamiin saattaisi auttaa molempiin ongelmiin. Tulee kokeiltavaksi lähipäivinä.

Viemärien sukituksella oli yllättäen ylimääräinen myönteinen vaikutus:  vähensi koskiefektejä, eikä lavuaarikaan enää esitä kuolonkorinaa tyhjentyessään. Jippii!

 

 

Kommentit (0)
25.03.201921:19
15161
2

Pikku päivitys edelliseen:

lehdenkantajalta jäi talvella ILOQ-avain C-portaan alaoven lukkoon. Ei päässyt kahteen päivään aamuyöstä sisään, lehdet jäivät ulko-oven kahvaan eikä kukaan öisin elävä asukaskaan päässyt sisään, porukat soittelivat kännyillä, viheltelivät, heittelivät hiekkaa akkunoihin ja huutelivat pihalla. Tilanne ratkesi vasta maanantaina, kun tuli lukkomies.

Rapussa ei ole tavanomaista takaovea alaoven vastapuolella. Sellainen on B-portaassa takapihan kallionhalkeamassa, mutta en ole tullut kokeilleeksi, pääseekö sieltä sisään C.-portaan avaimella. Ei varmaankaan kyseisen tapahtuman aikaan, jolloin maassa oli puoli metriä lunta.

Mitenkähän palotarkastaja on hyväksynyt tällaisen rakennuksen?

Ulospäin toki pääsee kaikista etuovista, vaikka olis avain jäänyt lukkoon.

Kommentit (2)
Mitäs paloriskiä tuossa on? Palokunta kyllä tulee sisään vaikka läpi seinan tarpeen ... Mitäs paloriskiä tuossa on? Palokunta kyllä tulee sisään vaikka läpi seinan tarpeen vaatiessa ja jos asukkaat pääsevät ulospäin, niin mitäs ongelmaa tuossa on?
28.3.2019 09:06 Köpi K 45181
Mielestäni ei pidä aliarvioida ihmisten paniikkia, ryntäilyä ja porraskäytävää, jo... Mielestäni ei pidä aliarvioida ihmisten paniikkia, ryntäilyä ja porraskäytävää, johon on etuoven lähelle käytävään pysäköity lastenvaunuja, rollaattoreja tms...ja rappukäytävän tasanteitten pienuutta, jossa eivät kaikki ovet mahdu yhtäaikaa auki. No, vedon estämiseksi ehkä hyvä, etteivät mahdu. Alimmalla tasolla ei ole "takaoven paikalla" myöskään ikkunaa, joten läpinäkyvyys syntyy todella särkemällä seinä.
10.4.2019 10:51 Lahja Kotka 15161

Vastauksesi