Millainen ruokakulttuuri Uudessa-Seelannissa on? Mihin aikaan päivästä syödään...

Millainen ruokakulttuuri Uudessa-Seelannissa on? Mihin aikaan päivästä syödään...

Millainen ruokakulttuuri Uudessa-Seelannissa on? Mihin aikaan päivästä syödään ja mitä ruokalajeja? Mitä raaka-aineita ruuanlaitossa käytetään?

Vastaus

iGS:ään on tullut satoja kysymyksiä ruuasta ja etenkin eri maiden ruokakulttuureista. Nappasin tämän kysymyksen vastattavakseni, koska olin itse siellä puolitoista vuotta sitten vaihdossa, eri isäntäperheissä. Tämän kaukaisen maan eri kolkissa olikin runsaasti koettavaa ja maisteltavaa!

Maapallon toisella puolellakin ruokailukertojen määrä päivässä vaihtelee kunkin perheen tapojen ja aikataulujen mukaan. Ruokaa syödään länsimaiseen tapaan noin 3-5 kertaa päivässä. Uusi-Seelantilaisten brittiläiset juuret puskevat esiin etenkin heidän tavassaan nauttia iltapäiväteetä pikkuleipien tai muffinssien kera. Maasta löytyykin useita kahviloita, joista saa herkullisia iltapäiväjuomia. Kaakaon rinnalla etenkin nuoret juovat Milota, kirpakkaa, Australiasta peräisin olevaa, kaakaon ja mallaksen vitamiinipitoista yhdistelmää. Isäntäperheissä en reissun aikana kertaakaan törmännyt kahvinkeittimeen, sillä he tuskin koskaan joivat kahvia kotona, ja jos joivat, se oli pikakahvia, joka siroteltiin pusseista suoraan mukiin, kiehutetun veden sekaan.

Itse ateriat kokoonnutaan nauttimaan koko perheen kanssa. Alkoholitonta ruokajuomaa Uudessa-Seelannissa ei nautita kotiruuan kanssa samoin kuin meillä, lasillinen vettä piti pyytää erikseen. Maitoa ei koskaan juotu ruuan kanssa niissä perheissä missä itse olin, lapsetkin joivat aina mehua tai limsaa. Taasen pullollinen kylmää olutta tai lasi viiniä toimi loistavasti palanpainikkeena, usein lounaasta lähtien.

Tässä omakohtainen esimerkki tyypillisen arkipäivän aterioista. Aamupalaksi syötiin paahtoleipää tai muroja mangotuoremehun kanssa. Paahtoleivän päälle laitettiin useimmiten hilloa tai hiivauuttesta tehtyä, suolaista ja ruskeaa tahnaa, Marmitea. Sain hieman oudoksuvia katseita kun vaivauduin viipaloimaan kurkkua leipäni päälle. Lounaalla nautittiin jotain kevyttä, useimmiten keittoa tai voileipiä. Kurpitsaa käytettiin kotiruuassa yllättävän paljon, ja kurpitsakeitot herauttivat veden kielelle tämmöiselle uskolliselle lihansyöjällekin. Päivällisellä annos sisälsi liki aina perunaa, uunissa paistettuja isoja lohkoperunoita, perunamuusia, ranskalaisia sekä kumuraa, heidän alkuperäisasukkaidensa, maorien, makeaa perunaa. Riisiä en kertaakaan syönyt perheissä ja spagettiakin keitettiin vain kerran lapsien vuoksi. Lautaselle ladottiin kasa lihaa, tavallisimmin lammas- tai nautapihvejä. Kasvikset olivat usein keitettyjä herne- ja maissinaperoita tai lanttua ja porkkanaa. Iltapalaa, tavallisimmin voileipiä ja kaakaota, syötiin pari tuntia ennen nukkumaan menoa, jos oli nälkä.

Aterioiden jälkeen oli erittäin yleistä nauttia vielä kupponen teetä ja suklaapatukoita jälkiruuaksi, tai vastaavasti pieni, yhden hengen sipsipussi. Jos oli vieraita käymässä, tarjolla oli lisää makeaa jälkiruokaa, kuten toffeepalleroilla varustettua hokey pokey – jäätelöä, yhdessä hedelmäpiirakan kanssa. Yksi kuuluisimpia uusiseelantilaisten jälkiruokia on kiwi pavlova, maittava sekoitus marenkia, kermaa ja tuoreita kiivihedelmien siivuja.

Lähteet:
Maailmalla - Afrikka ja Oseania
New Zealand – Working and living / Georgina Palffy

Kommentit (0)

Vastauksesi