Millä voi selittää sen että toisena päivänä voin juoda pullon viiniä eikä...

Millä voi selittää sen että toisena päivänä voin juoda pullon viiniä eikä...

Millä voi selittää sen että toisena päivänä voin juoda pullon viiniä eikä seuraavana päivänä tunnu missään, mutta toisinaan taas kahden lasin jälkeen tulee krapula joka kestää koko seuraavan päivän. Olen normaalipainoinen nainen, 51v.

Vastaus

Krapulan syy on keskushermostoperäinen ja sitä on selitetty hermosolujen välittäjäaineiden toiminnalla. Oireet syntyvät, kun humalan jälkeen alkoholi alkaa poistua elimistöstä ja hermosolut pyrkivät vakauttamaan elimistön tasapainotilan, homeostaasin. Hormonitoiminta on mukana krapulan synnyssä. Kortisolin erityksen lisääntyminen vaikuttaa adrenaliinin ja noradrenaliinin tuotantoon kiihdyttävästi ja seurauksena on vapinaa, hikoilua, ärtyisyyttä ja ahdistusta.

Krapulaa edeltävän humalatilan voimakkuuteen vaikuttaa synnynnäinen sietokyky ja alkoholiin tottuminen. Sietokyky kasvaa alkoholia jatkuvasti käytettäessä. Koska sitä usein nautitaan humalaan pääsemiseksi, voi vähäinenkin alkoholinkulutus johtaa monien kohdalla sen haitalliseen käyttöön. Sietokykyä heikentävät väsymys, paastoaminen, huono terveydentila sekä stressi ja eräät lääkeaineet. Pitkällinen, runsas alkoholinkäyttö heikentää myös terveyttä, alentaen tätä kautta alkoholin sietokykyä.

Krapulan voimakkuus on suhteessa sitä edeltäneeseen päihtymykseen. Vastoin yleistä käsitystä, krapulan ankaruus ei juurikaan riipu juodun alkoholin laadusta, vaan määrästä. Krapulan tunnetta korostavat edellisen illan valvominen ja tupakointi. Krapula yleensä pahenee humalatilan pitkittyessä.

Krapulan voimakkuuteen vaikuttaa esimerkiksi, syötkö samalla kun juot alkoholia. Ruoka hidastaa alkoholin imeytymistä.

Ainoa varma tapa välttää krapulaa on siis juoda niin, ettei tule lainkaan humalaan. Jos juot niin hitaasti, että elimistösi ehtii polttaa juomasi alkoholimäärän, humalaa ei synny eikä sen jälkiseurauksena krapulaa.

Punaviinin luontaiset väriaineet, parkkihapot ja biogeeniset amiinit, erityisesti histamiini ja tyramiini, voivat laukaista päänsäryn, joka muistuttaa krapulaa. Jos tiedät olevasi herkkä, vältä tammitynnyreissä pitkään kypsytettyjä viinejä. Niissä on tavallista enemmän parkkihappoja. Päänsärkyä voivat aiheuttaa myös makeat valkoviinit, joiden valmistuksessa käytetään rikkiä.

Lähteet:
http://www.tiede.fi/artikkeli/458/krapulassa_solukalvot_kapinoivat
Jukka Ruukki, julkaistu Tiede-lehdessä 8/2003

http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut/214-humala-ja-krapula
Peter Eriksson, erikoistutkija THL

Kommentit (0)

Vastauksesi