Millä perusteella kansalainen voi saada "neuvos"-loppuisia titteleitä, ja kuka...

Millä perusteella kansalainen voi saada "neuvos"-loppuisia titteleitä, ja kuka...

Millä perusteella kansalainen voi saada "neuvos"-loppuisia titteleitä, ja kuka niitä myöntää? Mitä kaikkia "neuvoksia" ylipäänsä voi olla olemassa, vai voiko siinä edessä olla periaatteessa mikä tahansa sopivaksi katsottu sana joka kuvaa sitä alaa millä kyseinen tittelin saaja katsotaan ansioituneen?
Vielä semmoinen kysymys, että onko vuorineuvoksella jotain tekemistä vuorien kanssa, vai mistä moinen nimi mahtaa juontua?

Ei mitään kiirettä tämän kanssa. Tarvitsen tätä tietoa ainoastaan uteliaisuuteni tyydyttämiseksi. '_* Pähkäilkää / tonkikaa siis ihan rauhassa ja vietelkää vaikka hyvät joulut tässä välissä.

Vastaus

Arvonimet on säädetty asetuksessa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070673
Erilaisia neuvoksia on pikaisen laskutoimituksen jälkeen yli 70.

Arvonimeä haetaan kirjallisesti ja esitys osoitetaan tasavallan presidentille. Esityksen voivat tehdä yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä. Kirjallinen esitys arvonimen saajasta tulee myös perustella.
http://www.vnk.fi/toiminta/arvonimet/haku/fi.jsp

Arvonimistä maksetaan veroa. Kalleimpia ovat vuorineuvoksen ja valtioneuvoksen arvonimet, joiden hinta on 48 400 euroa. Halvimmat maksavat 70 euroa: director cantus ja director musices.
http://www.vnk.fi/toiminta/arvonimet/haku/pdf/veroluettelo-150607.pdf

Vuorineuvoksen arvo juontaa Ruotsin vallan ajalta, jolloin vuorineuvos oli valtion vuorikollegioissa arvostettu virkanimike. Kaivosteollisuus oli Ruotsille merkittävä elinkeino. Vielä 50 vuotta sitten vuorineuvokset olivat pääsääntöisesti teollisuusjohtajia. Nykyisin vuorineuvokseksi leivotaan myös kaupan ja palvelualojen ylimpiä pomoja.
http://www.talouselama.fi/uutiset/vuorineuvos+on+halutuin+arvonimi/a169456

Kommentit (0)

Vastauksesi