Millä päivämäärällä tänä vuonna 100-vuotta täyttävä Pitkäsilta avattiin...

Millä päivämäärällä tänä vuonna 100-vuotta täyttävä Pitkäsilta avattiin...

Vastaus

Siltasaaren ja Kaisaniemen yhdistävä Pitkäsilta täyttää tosiaan tänä vuonna 100 vuotta. Tämä sata vuotta täyttävä silta on kuitenkin vain viimeisin version sillasta, ja sitä on uusittu moneen kertaan historiansa aikana. Pitkäsillan kohdalle rakennettiin ensimmäinen silta jo vuonna 1651, tällöin Siltasaari oli aidosti saari ja Hakaniemen tori oli vielä veden alla. Siltasaari oli yhdistetty mantereeseen kahdella puisella sillalla, joista pienempi Pikkusilta sijaitsi pohjoisessa Kallion puolella ja suurempi Pitkäsilta etelässä Kaisaniemen puolella. Tästä johtuu Pitkäsillan outo nimi, sillä eihän se ole todellisuudessa kovinkaan pitkä. Se oli vain kahdesta lyhyestä sillasta se pidempi. Hakaniemen ja Siltasaaren välinen salmi täytettiin 1800-luvun loppupuolella, jolloin Siltasaari menetti saarimaisuutensa ja Pikkusilta poistettiin. Jäljelle jäi puinen Pitkäsilta.

Nykyistä kivisiltaa päästiin rakentamaan kaupunginvaltuuston vetkuttelun jälkeen vasta vuonna 1910. Nykyinen kolmiholvinen kivisilta valmistui 1912. Osa kivistä hakattiin Toisen linjan kallioilta, mutta suurin osa tuotiin Utterin saarelta nykyisen Länsisataman alueelta. Sieltä on peräisin myös Pitkäsillan näkyvä graniitti. Ammattitaitoiselta kivenhakkaajalta meni yhden siltakiven saattamiseen valmiiksi yksi viikko ja kiviä tarvittiin noin viisi tuhatta kappaletta. Silta rakennettiin vahvaksi, kestämään aikaa ja kulutusta. Pitkäsillan rakennusvaliokunta lausui mietinnössään tavoitteeksi rakentaa silta, jonka ”kestävyys on miltei rajaton, joka tuskin ensinkään kärsii pakkasesta, kosteudesta ja tutinasta.”

Tarkkaa avauspäivää emme löytäneet, mutta Hufvudstadsbladetissa kerrotaan marraskuun 12. päivänä, että silta avataan liikenteelle parin viikon päästä. Avauspäivä lienee siis marras-joulukuun vaihteen tienoilla 1912.

Pitkäsilta ei ole murtunut, vaikka ryppyjä sen graniittihipiälle onkin ilmestynyt. Sillan kyljissä voikin havaita ampumajälkiä vuoden 1918 sisällissodasta.

Pitkäsilta on toiminut aikojen saatossa symbolisena rajana porvarien ja työläisten välillä. Pitkäsillan pohjoispuolella oli 1870-luvulta alkaen kehittynyt uutta teollisuutta sekä tämän myötä uusi työläisten asuttama alue Kallio. Suomen työväenliikkeen johtavien järjestöjen päämajat sijaitsivat sillan pohjoispuolella, ja vastaavasti taas porvarillisten puolueiden päämajat sillan eteläpuolella. Sama tilanne on muuten edelleenkin nähtävissä Siltasaaren ja Hakaniemen katukuvaa katsoessa, monen vasemmistopuolueen ja ammattiliiton toimistot sijaitsevat tiiviisti Pitkäsillan läheisyydessä. Suomen poliittiseen kielenkäyttöön on vakiintunut ilmaus ”Pitkäsillan ylittäminen”, millä viitataan vasemmiston ja oikeiston rajat ylittäviin kädenojennuksiin tai kompromisseihin. Pitkäsilta on siis tavallaan kansallinen symboli, eikä vain helsinkiläisten oma juttu.

(Esitetty Ylen aikaisen lähetyksessä 16.4.2012)

Lähteet:

"Siltasaari - ennen ja nyt" (Siltasaariseura, 1993)
"Helsingin kaupungin historia - IV osa (1. nide)" (Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino, 1955)
Koskinen, Juha: "Kallion Historia" (Kallio-Seura, 1990)
Hufvudstadsbladet 12.11.1912
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/index.shtml#s...

Kommentit (0)

Vastauksesi