Millä määritellään viisas ihminen? Onko hän älykäs vai suuren tietomäärän...

Millä määritellään viisas ihminen? Onko hän älykäs vai suuren tietomäärän...

Millä määritellään viisas ihminen? Onko hän älykäs vai suuren tietomäärän omaava ihminen? Vai kumpikin? Uskon hänen olevan kumpikin. Mutta kumpi on tärkeämpi? Vaikkapa kumpi on viisaampi: ihminen jolla on normaali älykkyys, mutta useita koulutuksia ja iso kokemus vai ihminen jolla on suuri älykkyys, mutta ei varsinaisia koulutuksia ja vähän kokemusta?

Kun sanotaan että kokemus on valttia niin ymmärrän kyllä sen, mutta se ei aina pidä paikkaansa. Esim. vanhemmilla ihmisillä 50 - on kyllä kokemusta enemmän verrattuna 20 - 40 vuotiaisiin verrattuna, mutta tuntuu että he ovat jäänet kaikesta jälkeen ja ovat kykenemättömiä ajattelemaan laattikon ulkopuolelle tai oppimaan uutta. Useasti minusta tuntuu että nuoremmat ihmiset ovat älykkäämpiä kuin vanhemmat ja monesti heillä on myös suurempi tietomäärä kuin vanhemmilla. Mistä tämä johtuu? Miksi he ovat jämähtyneet menneisyyteen? Miksi he eivät ole niin älykkäitä? Miksi nuoret ovat huomattavasti kekseliäämpiä kuin vanhat?

Vastaus

Älykkyydestä ja viisaudesta on iGSiltä kysytty ennenkin, tässä kysymyksiä ja vastauksia: http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=%C3%84lykkyysosam%...

Oppimista ja lahjakkuutta tutkinut professori Kari Uusikylä määrittelee viisauden elämän tärkeysjärjestyksen ymmärtämiseksi: http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2002/07/tiedote-2007-09-18-15-39...

Koska älykkyyttä ja viisautta ei pystytä määrittelemään spesifisti, on mahdotonta sanoa, kumpi esimerkkisi ihmisistä on viisaampi.

Olet ehkä oikeassa siinä, että vanhemmissa sukupolvissa vaikuttaa olevan vähemmän älykkyydellään loistavia ihmisiä kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Tähän saattavat vaikuttaa eräät älykkyyden kehittymiseen vaikuttavat ympäristötekijät. Muutama vuosi sitten valmistunut yhdysvaltalainen tutkimus osoitti, että geneettisten tekijöiden vaikutus älykkyyteen on vähäinen ja ympäristötekijöiden vaikutus huomattava lapsilla, joiden vanhemmat olivat huonossa sosiaalisessa asemassa. Odotuksenmukainen älykkyyden vahva periytyvyys havaittiin korkeassa sosiaalisessa asemassa olevissa perheissä. Toisin sanoen älykkyyteen liittyvillä geneettisillä eroilla on merkitystä vain hyvissä sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa. Lisäksi monissa tutkimuksissa on havaittu, että lapsuuden puutteellisella ravitsemuksella on todennäköisesti selkeä negatiivinen vaikutus älykkyyteen aikuisiässä.
Lähde: http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/Dlehti2.tunnista?a=Y&t=H&fna...

Jos ajatellaan, millainen maa Suomi oli koulutuksen ja varallisuuden suhteen vielä muutama vuosikymmen sitten, en pitäisi yllättävänä, että sosioekonomiset ja kulttuuriset tekijät sekä huono ravitsemus ovat jossain määrin vaikuttaneet varttuvan kansanosan älykkyyden kehittymiseen.

Lisäksi on huomattava, että nuorten elämä on nykyään paljon virikkeellisempää kuin ennen; ihmiset kouluttautuvat pidemmälle ja informaatiota on tarjolla enemmän kuin vanhemmilla sukupolvilla. Vielä 1960-luvulla lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneet ihmiset ovat kasvaneet aikana, jolloin ei ollut sopivaa kyseenalaistaa auktoriteetteja eikä oma ajattelu ollut mikään kansalaishyve. Voisin ajatella yhteiskunnan yleisen hierarkkisuuden vähenemisen ja analyyttisyyteen ja kriittisyyteen kannustamisen myös osaltaan edistäneen älykkyyden kehittymistä. Ennen ei myöskään sallittu ihmisten tuoda itseään samalla tavalla esille kuin nykyään – lapsetkin saivat vain näkyä, mutta eivät kuulua. Vaikka ihminen olisikin kohtalaisen älykäs, hän ei välttämättä anna itsestään kovin älykästä kuvaa, jos hänet on kasvatettu tuppisuiseksi syrjäänvetäytyjäksi.

Nuorena mieli on joustavampi, innostuneempi ja etsivämpi kuin vanhempana. Iän karttuessa on taipumus jämähtää totuttuihin kaavoihin, siihen omaan laatikkoon, jossa voi vain olla möllöttää ja vaivuttaa aivonsa hiljalleen horisontissa kangastelevaan vanhuuden seniliteettiin. Tosin koulutus ja ajattelua vaativa työ estävät laatikoitumista; ihmiset jotka ovat läpi elämänsä tottuneet hankkimaan tietoa sekä analysoimaan sitä, osaavat ajatella myös iäkkäinä.

Kommentit (0)

Vastauksesi