Millä käsitteillä syntymästään kuuro/kuuromykkä ajattelee?

Millä käsitteillä syntymästään kuuro/kuuromykkä ajattelee?

Vastaus

Aluksi kerrottakoon, että kuuromykkä –nimitys on aika loukkaava, sillä kuurot eivät ole mykkiä eivätkä kielettömiä. Kannattaa puhua kuuroista tai viittomakielisistä.

Mutta sitten itse kysymykseen, joka on todella mielenkiintoinen! Kun etsimme vastausta aloimme miettiä mitä käsitteitä kuulevat ihmiset käyttävät ajattelussaan? Miten me hahmotamme käsitteellisiä asioita kuten vaikkapa tunteita? Ovatko ne mielessämme kuvia, ovatko ne puhetta, värejä vai mitä? Albert Einstein kertoi saaneensa suurimmat oivalluksensa aluksi kuvina ja avaruudellisina suhteina. Vasta myöhemmin ne saivat sanallisen muodon.

Jokainen ihminen hahmottaa maailmaa omalla tavallaan. Tutkijat ovat kuitenkin suhteellisen yksimielisiä siitä, että ihmisen kieli liittyy olennaisena osana ajatteluun ja maailman jäsentämiseen. Kieli ja sanat ovat kuitenkin ajattelun ilmaisuväline eivätkä sen edellytys.
Kuulevat käyttävät kielenään puhuttua kieltä, kuurot viittomakieltä.

Viittomakieli on puheeseen verrattava ajatusten, tunteiden ja mielenliikkeiden ilmaisuväline, vaikka sitä ei puheeseen verrattavana aina kuitenkaan pidetty. Valitettavasti vielä nykyäänkin viittomakieleen saatetaan suhtautua vähätellen. Satu Flinkman kertoo kirjassaan Pakko puhua, kokemuksistaan kuurona 60-luvun alussa: ”Koulussa minut pakotettiin puhumaan ja oppimaan suomen kieltä. Viittomakieli kiellettiin luokassa enkä silloin edes tiennyt, mikä kieli kuuluu minulle. Pakottaminen johonkin mitä en ollut, aiheutti minussa vihaa ja häpeää.”

Nykyään viittomakielen opiskelu on kuitenkin onneksi arkipäivää, ja sitä pidetään täydellisenä kielenä, kuten puhuttuakin kieltä. Viittomakielellä pystytään viittaamaan käsitteellisiin asioihin ja kieleen itseensä. Sen rakenne on hyvin monimuotoinen ja sanasto laaja, ja siitä on löydettävissä kieliopilliset säännöt.

Kuurot pystyvät ajattelemaan yhtä monipuolisesti kuin kuulevat. Kysymykseen, millä käsitteillä syntymäkuuro ajattelee, voisi Kuurojen Liitto ry:n Kaisa Alanteen mukaan vastata, että kuurot käyttävät visuaalisia käsitteitä. Viittomakieli on kielenä visuaalinen, kolmiulotteinen.

Viittomakieltä tuotetaan käsien liikkeillä, ilmeillä sekä suun ja vartalon viittomilla. Viittomakieli muistuttaa itse asiassa hyvin paljon elokuvakerrontaa. Molemmat perustuvat visuaaliseen havaintoon, toimintaan sekä havaitun dramaturgiseen jäsentelyyn katsojaa varten. Sekä viittojan että elokuvakertojan on hallittava mm. aika, tila ja roolien käyttö saadakseen viestinsä lähetettyä. Kaisa Alanne kertoo, ettei viittomakieli itsessään korostu ajattelun tai vaikka unien aikana, vaan sulautuu normaalisti ajatustilaan.

Viittomakielessä tärkeä kehonkieli on tärkeää myös kuuleville ihmisille. Sanojen osuus ihmisten kokonaisviestinnästä onkin vain kolmannes, kaikki muu on oheisviestintää.

Käsitteiden ja ajattelun kehittymisen kannalta on siis tärkeintä oppia kieli – oli se sitten puhuttu tai viittomakieli. Sen avulla ihminen voi ajatella ja hahmottaa ympäröivää maailmaa. Lapsella ajattelu kehittyy ennen kieltä. Lapsi hahmottaa maailmaa aistiensa ja tunteiden kautta, eikä hän käytä sanoja kuvaamaan havaintojaan.
Kielen lapsi oppii vanhempien ja muiden läheisten kanssa vuorovaikutuksessa askel askeleelta. Oppimansa kielen avulla lapsi pystyy käsittelemään ja hahmottamaan maailmaa. Tunnetun neurologin Oliver Sacksin sanoin: "emme puhu vain kertoaksemme toisille, mitä ajattelemme vaan kertoaksemme itsellemme mitä ajattelemme."

Lähteet:
http://www2.uiah.fi/~araike/papers/articles/tutkimussuunnitelma.htm
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/96-97/avoin/appro/anne/anne2.htm
Tieteen kuvalehti 2/2004
http://www.kl-deaf.fi/

Kommentit (0)

Vastauksesi