Miksiköhän vesitorneista tehdään sienen muotoisia?

Miksiköhän vesitorneista tehdään sienen muotoisia?

Eikö vesitorneista kannattaisi rakentaa ihan tavallisia (tavallista tukevarakenteisempia) kerrostaloja, joiden yläosassa vesisäiliö olisi? Tai vähintäänkin sen sienen jalkaosan ympärille jotain asuin- tai toimistotiloja? Miksi pelkkä sieni?

Vastaus

Vaikka olemme nykyisin tottuneet maisemassa kohoaviin sienen mallisiin vesitorneihin, ovat ne itse asiassa rakenneratkaisuna melko uusia. Ensimmäisen tilavuudeltaan merkittävän vesitornin suunnitteli William Lindley Hampuriin vuonna 1855. Valurautainen säiliö oli kooltaan yli 2 000 kuutiometriä ja se oli rakennettu 12 metrin korkeudelle maasta tiilipilarien varaan. Betonitorneja alettiin rakentaa 1800-luvun loppupuolella ja ulkonäöltään ne olivat lähinnä lieriöitä. Betonin liukuvalumenetelmän kehittyminen mahdollisti vesisäiliön rakentamisen pikarin tai sienen muotoon. Ranskalaiset käyttivät hydraulisia nostimia, valetun säiliön nostoa ja jännebetonia 1953 Cocodyssä Abidjanissa, kun sinne valmistettiiin laakea kartiovesitorni. Säiliö valettiin ensin maassa ja sen jälkeen vaihe vaiheelta nostettiin ylös lisäämällä pystyrakenteiden korkeutta.

Helsingin ensimmäinen vesisäiliö vuodelta 1876 sijaitsi Eläintarhan kallioillla. Se oli kivestä muurattu, sisältä tiilillä verhottu ja pinnasta sementtilaastilla rapattu suorakaiteen muotoinen ylävesisäiliö. Vastaavan kaltaisia vesilinnoja rakennettiin muihinkin maamme suurimpiin kaupunkeihin. Linnanmäen tiiliverhoiltu vesisäiliö valmistui 1938. Suomen ensimmäinen varsinainen vesitorni rakennettiin Hankoon 1910. Graniittirakennelma on jo kadonnut kaupunkikuvasta. Mikkelin 1912 valmistunut vesitorni on maamme vanhin, joskin enää matkailukäytössä säilynyt vesitorni. Lieriön muotoinen tai kulmikas torni säilyi perusmallina aina 1950-luvulle asti. Lauttasaaren vuonna 1959 valmistunut torni oli ensimmäinen suuri sienen muotoinen vesitorni Suomessa.

Suurten vesitornien yhdistäminen asuin- tai toimistokäyttöön ei ilmeisesti ole kovin käytännöllistä. Tornien rakennuspaikkoja ei yleensä kaavoiteta asuin- tai toimistorakentamiseen. Tällainen yhdistelmärakentaminen tulisi todennäköisesti tavanomaista kalliimmaksi ja vesitornin vaatimaa tekniikkaa olisi ehkä hankala ylläpitää, käyttää ja huoltaa kerrostaloon sijoitettuna. Suomessakin on kyllä joitakin esimerkkejä erikoisemmista vesitornirakennuksista. Kysyjän ajatusta vesitorni-asuintalosta edustaa Varkauteen vuonna 1954 rakennettu korkea betonikerrostalo jonka huipulla on 1 000 kuutiometrin vesisäiliö. Turun Juhannuskukkulan koulutalo pitää sisällään myös 9 000 kuutiometrin vesisäiliön. Riihimäellä on vesilinna jonka rakenteissa on erilaisia tiloja ja Kemissä on yhdistetty kaupungintalo-vesitorni. Heinolan tiilipintaisessa pyöreän mallisessa tornissa vesisäiliön alapuolella on asuin- ja huoltotiloja.

Vastauksen lähteenä käytetty Ismo Asolan teos Vesitorni - yhdyskunnan maamerkki (Suomen rakennusinsinöörien liitto, 2003) on mainio opas vesitornien historiaan ja rakennustekniikkaan. Kirjan sivuilla esitellään myös maamme edustavimpia vesitorneja.

Kommentit (0)

Vastauksesi