Miksi vuoden 1918 tapahtumista käytetään nimeä sisällissota tai kansalaissota?

Miksi vuoden 1918 tapahtumista käytetään nimeä sisällissota tai kansalaissota?

Miksi ei käytetä nimeä vapaussota, vaikka olen nähnyt kunniamitalin, joka on annettu osallistumisesta vapaussotaan? Toisaalta, jos kysymys on sisällissodasta, niin miksi rauhaa hierottiin ja asioista päätettiin Viron Tartossa? Mitä ihmettä tarkoitetaan nimellä "kansalaissota"?

2 vastausta

Kun oma kansa käy sotimaan keskenään, arpeutuvat haavat hitaasti. Siksi sodan nimityskin voi olla herkkä asia. Kuten Ylen verkkosivujen artikkelin otsikossakin todetaan: "Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta". Poliittiset ja ideologiset painotukset vaikuttavat sanavalintoihin.

Vapaussota-termiä on pidetty nimenomaan voittajaosapuolelle mieleisenä. Se kuulostaa hyvältä, taistelu oli perusteltua ja sen ansiosta maa pelastui. Valkoisten joukkojen kunniamitalissa palkitaankin nimenomaan vapaussotaan osallistuminen. 

Hävinneille taas voisi sopia jopa nimitys luokkasota. Se korostaisi alistetun, köyhän väestönosan taistelua paremmasta tulevaisuudesta.

Wikipedian artikkeli aiheesta on nimetty "Suomen sisällissota". Sisällissodan tuntomerkit se täyttääkin ja termi on yleinen ja ymmärrettävä.

Varsin tavallinen nimitys on myös kansalaissota. Sillä on tavoiteltu neutraalia ilmaisua: molemmat osapuolet ovat yhtä lailla kansalaisia. Tätä on kritisoitu siitä, että mukana oli muidenkin maiden kansalaisia, ainakin venäläisiä ja saksalaisia.

Näiden lisäksi löytyy koko joukko muita nimityksiä, kuten kapina, punakapina, veljessota, vallankumous, tai kuten kysyjä muotoili, vuoden 1918 tapahtumat.  

 

Sisällissota Suomessa oli toki päättynyt ja jälkiselvittely maassa jatkui. Tarton rauhanneuvottelut Neuvosto-Venäjän kanssa katsottiin tarpeellisiksi, koska Suomen tulkinnan mukaan maiden välillä oli vallinnut sotatila vuoden 1918 sisällissodasta alkaen. Itä-Karjalan ja Petsamon seuduilla oli maiden kesken epäselvyyksiä alueiden omistuksista ja niistä piti lopulta sopia. Elokuussa 1918 oli Berliinissä jo yritetty neuvotella rajalinjoista tuloksetta. Keskinäisissä diplomaattisuhteissa oli muutenkin parantamisen varaa. Kun valtuuskuntien aseleponeuvottelut myös Rajajoella huhtikuussa 1920 olivat hyödyttömiä, esitti Neuvosto-Venäjän ulkoministeri virallisen neuvottelutarjouksen Suomelle 11. toukokuuta.

Syytä Tarton valikoitumiseen näiden neuvottelujen paikaksi ei vastaaja saanut selville. Aikaisemmin Viro ja Neuvosto-Venäjä olivat juuri Tartossa saaneet oman rauhanneuvottelunsa päätökseen saman vuoden helmikuussa 2.2.1920. Oliko tällä merkitystä? Ainakin Tartto sopi sijaintinsa puolesta varsin hyvin neuvottelijoille: pitkälti ei osapuolten tarvinnut matkustaa. Tartossa kummallakaan ei myöskään varsinaisesti ollut "kotikenttäetua".

 

 

 

Kommentit (0)
12.06.201819:53
7480
7

Seuraavassa kysymykseen omia näkemyksiäni, jotka luonnollisesti perustuvat aihepiirin tutkimuskirjallisuuteen ja yleisesityksiin:

Kysymys: "Miksi ei käytetä nimeä vapaussota, vaikka olen nähnyt kunniamitalin, joka on annettu osallistumisesta vapaussotaan?"

Historiantutkijoiden enemmistö, ainakaan puolueettomaan tarkasteluun pyrkivät historioitsijat, ei 1960-luvulta lähtien ole käyttänyt Suomessa vuonna 1918 käydystä sodasta yleisnimitystä vapaussota. Se oli keskeinen osa ns. valkoisen Suomen itseymmärrystä, mutta 1960-luvulla (tai oikeastaan jo varhemminkin Juhani Paasivirran tutkimuksista) alkunsa  saanut objektiivisempi tutkimussuuntaus (esim. Jaakko Paavolainen, Viljo Rasila, Hannu Soikkanen jne.) katsoi, että vuoden 1918 sodassa oli kaikessa olennaisessa kyse suomalaisten sisäisestä välienselvittelystä. Vuonna 1982 julkaisemassaan väitöstutkimuksessa Turo Manninen osoitti, että vapaussota-nimitys ikään kuin konstruoitiin eli  "keksittiin" vasta kevättalven 1918 kuluessa, sodan jo hyvän aikaa jatkuttua. Viimeksi (2018) poliittisen historian professori Seppo Hentilä on luonnehtinut vapaussota-nimitystä "historiapoliittiseksi artefaktiksi", siis poliittisia tarkoituksia palvelleeksi keinotekoiseksi luomukseksi.

K: "Toisaalta, jos kysymys on sisällissodasta, niin miksi rauhaa hierottiin ja asioista päätettiin Viron Tartossa?"

Kysymys rakentuu virheelliselle oletukselle. Suomessa 1918 käydyn sodan rauhaa ei solmittu Tartossa 14.10.1920. Vuoden 1918 sodan osapuolina eivät olleet Suomen hallitus ja toisaalta Neuvosto-Venäjä. Esim. Historian suursanakirja (WSOY 1998) määrittelee Tarton rauhan näin:

"Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä 14.10.1920 solmittu rauhansopimus,  joka lakkautti maiden välillä vuodesta 1917 vallinneen epäselvän tilanteen."

Kyse oli siis eräänlainen Suomen ja Venäjän valtioyhteyden purkautumisesta ja suhteiden kääntymisestä vihollisuuksien asteelle johtunut pesänselvitys, jonka syitä professori Juhani Paasivirta on teoksessaan Suomi ja Eurooppa 1914 - 1939 eritellyt seuraavasti:

"Suomen ja Venäjän suhteiden pari vuotta [1918 - 1920] kestäneellä poikkeustilalla oli ollut ajoittain sotatilaan viittaavia piirteitä. Sisällissodan punainen puoli oli saanut lähinnä aseapua Venäjältä. Suomalaiset joukot olivat puolestaan Aunuksen retkellään kevätkesän 1919 aikana olleet taistelukosketuksissa neuvostojoukkoihin. - - Tarve saada raja rauhoitetuksi ja suhteet maiden välillä normalisoiduiksi toi esille kysymyksen erityisen rauhasopimuksen solmimisesta Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä. Suomen pitkäaikainen kuuluminen Venäjän valtakuntaan oli myös synnyttänyt tarpeen sopia puolin ja toisin moninaisista kysymyksistä kokonaan uudenlaisessa yleispoliittisessa tilanteessa."

Todettakoon vielä, että Suomessa 1918 käydyn sodan nykyisin arvostetuin yleisesitys, Pertti Haapalan ja Tuomas Hopun toimittama Sisällissodan pikkujättiläinen (2009) ei lainkaan käsittele Tarton rauhaa. Syynä on luonnollisesti se, että Suomen sisällissota ei päättynyt lokakuussa 1920 vaan toukokuussa 1918.

K:  "Mitä ihmettä tarkoitetaan nimellä "kansalaissota"?"

Sillä tarkoitetaan Suomessa tammikuusta toukuuhun 1918 käytyä sotaa, jonka pääosapuolia olivat poliittisesti kahtia jakautuneen Suomen omat kansalaiset. Jo vuoden 1917 syyspuolella, kun yhteiskunnalliset ristiriidat Suomessa uhkaavasti kärjistyivät, kansalaissota-nimitys ilmestyi  julkiseen kielenkäyttöön mahdollisena uhkana. Kaikkein tunnetuin esimerkki liittyy maalaisliiton Santeri Alkioon, joka eduskunnan istunnossa yöllä marraskuun 16. päivää vasten 1917 lausui puheessaan usein siteeratut sanansa, kun osa kansanedustajista yhä jarrutti uusien kunnallislakien ja 8 tunnin työaikalan vahvistamista: "Minä en pelkää pelkää henkilökohtaisesti niitä uhkauksia, joita eduskuntaa vastaan on tehty. Mutta minun täytyy sanoa, että minä vakavasti pelkään kansalaissotaa." (1990-luvulta lähtien historioitsijoiden enemmistö on kallistunut sisällissota-nimityksen kannalle, koska sotaan osallistui myös mm. venäläisiä vapaaehtoisia sekä keisarillisen Saksan armeijan joukkoja. Yleensä katsotaan, että ratkaisevimman sysäyksen nimitysmuutokselle antoi Heikki Ylikankaan vuonna 1993 ilmestynyt teos Tie Tampereelle.)

Totean vielä kokoavasti, että olen edellä esittänyt puheena olevat asiat historiantutkimuksessa nykyisin yleisimmin hyväksytyn tulkintalinjan mukaisina. Jokainen voi tietenkin itse tykönään käyttää Suomen vuoden 1918 sisällissodasta aivan mitä nimitystä vain haluaa ilman että kukaan tulisi siihen estävässä mielessä puuttumaan.

Kommentit (0)

Vastauksesi