Miksi Veltto Virtasen Hottentottilaulu herättää nyt julkisuusmyrskyn, muttei...

Miksi Veltto Virtasen Hottentottilaulu herättää nyt julkisuusmyrskyn, muttei...

Miksi Veltto Virtasen Hottentottilaulu herättää nyt julkisuusmyrskyn, muttei lainkaan Haloo (vuosi 1974?) levyn julkaisuvuonna. Näinkö paljon maailma on muuttunut?

Vastaus

Maailma on todellakin muuttunut sitten Hottentottilaulun synnyn. Laulun levyttivät Maikki Länsiö ja Esa Saario vuonna 1961. Laulu on alun perin norjalainen ja sen suomenkieliset sanat ovat Jukka Virtasen käsialaa. Veltto Virtanen julkaisi oman versionsa vuonna 1974.

Hottentotti-nimitys viittaa Etelä-Afrikassa, Botswanassa ja Namibiassa elävään kansaan, joka sanien kanssa muodostaa khoisan-ryhmän. Hottentotti on hollantilaisperäinen nimitys ja merkitsee "nikottelijaa" tai "änkyttäjää". ”Nikottelija" viittaa khoiden omaan maiskausäänteitä sisältävään kieleen. Termiä hottentotti pidetään nykyisin loukkaavana. Siksi asiateksteissä käytetään kansan omakielisiä nimityksiä. Nimitys khoi tulee heimon omasta kielestä ja merkitsee "oikeita ihmisiä".

Hottentotti-nimitys on siis loukkaava. Pelkästään tämä kyseenalaistaa laulun lähtökohdat. Kun laulun sanoitusta tarkastelee kokonaisuudessaan, se osoittautuu vielä ongelmallisemmaksi. Tässä on laulun ensimmäinen säkeistö, laulu löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi nuottijulkaisusta Taikasoinnut (Porvoo : WSOY, c1995).

"Asui kerran Afrikassa Chickadua-joella
pikkupoika Huua Kotti musta, kuin pesty noella.
Ei ollut puettu Kallen tavoin,
Kulki melkein paljain navoin.
Siten kulki Huua Kotti,
hän oli oikea hottentotti.
Naapurina kuningas asui bambumajassansa
sekä kuninkaan rouva ja tytär ynnä koko kansa.
Kuninkaan varpaassa oli känsä
sekä rengas nenässänsä.
Hän oli paksu kuin kaskelotti,
mutta oli hauska hottentotti."

Etnisyys- ja rasismikeskusteluihin perehtyneenä analysoin sanoitusta näin: Laulussa hottentotit esitetään hyväntuulisina, lapsenkaltaisina ja harmittomina satuhahmoina, joiden tehtävänä on koomisina ja hassuina tuottaa viihdettä länsimaisille ihmisille. Yksikään sanoituksessa olevista kansan tapoja ja elinympäristöä kuvaavista yksityiskohdista ei varmasti pidä paikkaansa. Mistähän bambu saadaan hottentottien majoihin (?!), Chickadua-jokea ja papu-kansaa tuskin löytyy ainakaan khoiden asuinsijoilta, Huua Kotti ei varmastikaan ole khoinkielinen nimi jne. Mikään laulussa ei siis kerro todellisista khoista vaan eksotisoi, vääristelee tai suorastaan pilkkaa heitä. Sanoituksen kohteena on kuitenkin todellinen, olemassa oleva kansa, jolla on todellinen historia ja todellinen kulttuuri ja joka todennäköisesti haluaa samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan kuin mitkä tahansa muutkin kansat.

Jos joku kirjoittaisi suomalaisista yhtä typerän ja pilkkaavan laulun, jonka kaikki ”kansatieteelliset” yksityiskohdat ovat päin sitä itseään, tuskin katsoisimme sitä suomalaisina hyvällä.

Laulun syntyaikoina näitä asioita ei vielä ymmärretty. Suomen rajojen ulkopuolelle jäävä maailma oli etäinen ja muuttoliike muista maista Suomeen oli vaatimatonta. Mitä kaukaisempi jokin kansa oli, sitä vähemmän ihmisinä ja vertaisina sen edustajat nähtiin. Hottentotit varmasti tuntuivat tuolloin lähes satuhahmoilta ja siksi sanoitusta pidettiin pitkään harmittomana. Rasismi- ja monikulttuurisuuskeskustelu käynnistyi Suomessa oikeastaan vasta 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.

Khoit
http://fi.wikipedia.org/wiki/Khoit

Velton versio Hottentotista on saatavana HelMet-kirjastossa
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=veltto+virtanen+hottentotti&searchs...

Veltto Virtasen rasistinen show hämmensi persujen risteilyllä
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Veltto+Virtasen+rasistinen+show+h%...

Veltto Virtanen tyrmistyi: ”Viking Linen nainen on täysi rasisti!”
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/86980-veltto-virtanen-tyrmistyi-%E2%80%9...

Kommentit (0)

Vastauksesi