Miksi vanhanaikaisissa vessanpöntöissä vesisäiliö oli korkealla eikä selän...

Miksi vanhanaikaisissa vessanpöntöissä vesisäiliö oli korkealla eikä selän...

Miksi vanhanaikaisissa vessanpöntöissä vesisäiliö oli korkealla eikä selän takana niinkuin nykyisissä pöntöissä?

Vastaus

Vessan vetämisestä siinä on kyse. Monessakin mielessä.

Aika moni meistä keski-ikäisistä muistaa nuo rautaiset vessaratkaisut. Vessassa oli aika samanlainen istuin kuin nykyäänkin, mutta selkänoja puuttui. Vastaavasti istuimen takaa nousi metallinen putki katonrajaan, jossa oli tuollainen pienen matkalaukun kokoinen säiliö. Säiliön kyljessä oli teksti ”Teho”. Monissa vessoissa nokkela kävijä oli lisännyt siihen päätteen: ”ton” eli tehoton.
Olen varma siitä, että koulutaipaleen alussa Mikkelin Urpolan koulussa 70-luvun puolessa välissä oli poikien vessassa rivi tuollaisia pyttyjä. Teho on varmaan tuotteena jo sen verran vanha ja käytöstä poistunut, että nimi on voitu antaa energiajuomallekin (joka johtaa taas vessaan).

Mutta mistä tuo säiliön sijoittelun muutos johtuu. Piti soittaa naapurin putkimiehelle joka auttoi:

Kun vessan vesisäiliö oli korkealla, lähes katonrajassa, niin veden putouksella on enemmän voimaa. Aikaisemmissa pöntöissä oli pienempi huuhteluventtiili, joten vesi piti saada liikkeelle tuolla vapaalla pudotuksella. Vesi siis koottiin sinne ylös ja kun nykäistiin rivakasti narusta, niin vekotin holautti vesilastin suoralla pudotuksella alaspäin. Narun tilalla on saattanut olla myös ohut kettinki.

Aikaisemmin myös vesijohtojen veden paine oli pienempi eikä niin tasainen kuin nykyään. Nykyiset vesitornit takaavat sen, että taajama-asutuksen vessanpöntöt täyttyvät sujuvasti.

Nykyisissä WC:ssä on noita menneiden aikojen teho-vessoja suuremmat huuhteluventtiilit. Tämän päivän vessanpytyt holauttavat sinne reunuksen alle hetkessä 4-6 litraa vettä. Vessan huuhtelun yhteydessä puhutaan baareista eli veden paineesta. Nykyvessoissa saadaan aikaan 3-4 baarin vedenpaine, jolla liikahtaa kilo ”kiinteää”. Vanhat vesiklosetin venttiilit olivat pari tuumaa eli viitisen senttiä tai vielä kapeampia, kun nykyisissä posliinituoleissa tuo vettä annosteleva huuhteluputki on 90 milliä. Nykyiset vessan huuhteluratkaisut ohjaavat veden istuimen reunan alle kahdesta suunnasta parissa sekunnissa. Niinpä tuosta vanhan vessan puolentoista metrin kiihdytyskaistasta on voitu luopua.

Siinä missä tuo ”Teho” oli vessaklassikko, niin myös Arabian Ido 59 on toisena pyttytyyppinä varsinainen satujen ja tarinoiden aihe. Ido 59 tuli taloihin vuonna 1959 ja sitä tehtiin vuoteen 1974 saakka. Vessa on rakas asia ihmiselle. (Siellä käydään päivittäin.) Matkoilla joutuu päivittelemään monenlaisia outoja ratkaisuja. Ei vettä oikeassa paikassa tai riittävää syvyyttä, japanilainen korkean teknologian vessa, jossa opasteet paikallisella kielellä tai pikkula, jossa ei ole sitä istuinta lainkaan. Ulkohuussit ovat sitten oma lukunsa…

Ylen aikaisen kuulijapalautetta tuli vielä aiheesta LVI-alalla kymmeniä vuosia työskennelleeltä:

Ylähuuhtelusäiliöissä huuhtelu saatiin aikaan säiliön teknisellä ratkaisulla. Narusta vetäminen täytti huuhteluputken vedellä joka sai aikaan huuhteluputkeen alipaineen. Alipaine sai huuhteluputkeen "imun" joka tyhjensi yläsäiliön huuhteluvedestä. Vesijohtopaineella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Säiliön täytön hitaus taas oli harkittu ominaisuus. Jos säiliö täyttyi liian nopeasti ei alipaine huuteluputkesta kadonnut vaan vesi valui jatkuvasti WC-kulhoon.

Sitten astui kuvaan "design" eli muotoilu ja kaun ennen kuin Helsingistä tuli design pääkaupunki. WC-kulho osattiin muotoilla siten, että pienemällä huuteluveden virtausnopeudella ja ilman alipaineen antamaa lisäpotkua päästiin vastaavaan huuteluun kuin yläsäiliöllä. Ja kehitys on jatkunut yhä pienempään huuhteluveden käyttöön huuhtelusta tinkimättä.

Alahuuhtelu WC ei toimi alipaineella kuten ylähuuhtelusäiliö vaan vesi virtaa vapaasti. Myöskään alahuuhtelusäiliö ei ole riippuvainen vesihtopaineesta. Sekä ylä- että alahuuhtelusäiliön toiminnalle ei ole merkitystä täytetäänkö säiliö pipetillä vai paloletkulla.

Ja historiaan vielä sen verran. Kun LVI-hommia aloittelin oli yleisin yläsäiliön merkki Simplex. Myös muita tuotemerkkejä oli.

Kommentit (0)

Vastauksesi