Miksi Urho Kekkosen kolmas kausi presidenttinä kesti poikkeukselliset 10 vuotta?

Miksi Urho Kekkosen kolmas kausi presidenttinä kesti poikkeukselliset 10 vuotta?

Kekkosen ensimmäinen kausi presidenttinä oli 1956 - 1962, toinen 1962 - 1968. Kolmas kausi olikin 1968 - 1978. Neljäs taasen vuodesta 1978 eroamiseen.

2 vastausta

Urho Kekkonen oli valtansa huipulla 1970-luvulla. Kolmannelle kaudelleen Kekkonen valittiin vuoden 1968 vaaleissa, kun hän kukisti vastaehdokkaansa Matti Virkkusen selvästi. Kautta jatkettiin neljällä vuodella tammikuussa 1973 säädetyllä poikkeuslailla. Näin normaalitapauksessa vuonna 1974 päättynyt presidenttikausi venyi aina vuoteen 1978.

Suomen kansallisbibliografian Kekkos-artikkelin mukaan poikkeuslain taustasta ei historiantutkimuksessa vallitse yksimielisyyttä. Sekä kansallisbiografia että wikipedia viittaavat Martti Häikiön tulkintaan, jonka mukaan Kekkonen pakotti ensin Ahti Karjalaisen ehdottamaan jatkoaikaa tammikuussa 1972. Tämän jälkeen hän nimitti helmikuussa Rafael Paasion vähemmistöhallituksen ja vaati poikkeuslakia huhtikuussa, ennen kuin suurimmat puolueet, sosiaalidemokraatit ja keskustapuolue, asettaisivat omat ehdokkaansa kesän puoluekokouksissa.  Kekkosen seuraajiksikin ajateltujen keskustapolitiikkojen Ahti Karjalaisen ja Johannes Virolaisen katsotaan kärsineen tästä menettelystä, samoin mielipidetiedusteluissa hyvin menestyneen SDP:n Mauno Koiviston.

Poikkeuslain takana on toisaalta epäilty olleen Kekkosen pelko Neuvostoliitolle liian myöntyväisenä pidetyn Ahti Karjalaisen noususta presidentiksi. Kansallisbiografia esittää kolmannenkin näkemyksen, jonka mukaan poikkeuslain syynä olisi ollut Neuvostoliiton ja Suomen nousevan radikaalivasemmiston vastustama vapaakauppasopimus Euroopan talousyhteisön (EEC) kanssa.

Tukea poikkeuslain taakse ei saatu kovin helposti ja Kekkonen uhkasi joulukuussa 1972, ettei hän olekaan käytettävissä presidentiksi. Poikkeuslaki hyväksyttiin lopulta eduskunnassa tammikuussa 1973 äänin 170 - 28 ja Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella vuoteen 1978.

Martti Häikiön teos Presidentin valinta : miten valtionpäämiehet on Suomessa valittu, millaisiin poikkeusmenetelmiin valinnoissa on turvauduttu ja miksi presidentin toimikautta jatkettiin kokonaan ilman vaalia vuonna 1973 (WSOY, 1993) on saatavissa helmet-kirjastoista. Mikäli haluaa tutkia Kekkosen uraa ja politiikkaa tarkemmin, löytyy Kekkos-kirjallisuutta muutoinkin runsaasti.

Kommentit (0)
22.01.201913:11
12211
6

Kuten kirjaston vastauksessa todetaan, vuoden 1973 "poikkeuslain taustasta ei historiantutkimuksessa vallitse yksimielisyyttä". Kuitenkin vastauksessa on esitelty vain yksi, nimittäin Martti Häikiön tulkinta. (Kansallisbiografia  ei "viittaa" Häikiön tulkintaan, vaan Urho Kekkosta käsittelevä artikkeli teoksessa on kokonaisuudessaan Martti Häikiön itsensä kirjoittama.)

Mahdollisen yksipuolisuuden välttämiseksi tulkoon mainituksi, että Kekkosen kahdeksanosaisen elämäkerran kirjoittanut Juhani Suomi käsittelee poikkeuslakiin johtanutta prosessia ja siihen liittyneitä moninaisia näkökohtia seikkaperäisesti teossarjansa seitsemännessä osassa Liennytyksen akanvirrassa. Urho Kekkonen 1972 - 1976  sivuilla 15 - 146.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi