Miksi tuotteen patentoiminen on tehty niin vaikeksi?

Miksi tuotteen patentoiminen on tehty niin vaikeksi?

Miksi tuotteen patentoiminen on tehty niin vaikeksi? Moni yksityishenkilö tai pienyritys ei edes viitsi patentoida keksimäänsä laitetta tai vastaavaa siitä syystä että se on niin hankalaa.

Miksi patentin vanhenevat niin nopeasti? Eihän taiteen tekijänoikeudetkaan vanhene kymmeniin vuosiin tekijän kuoleman jälkeenkään? Minkä takia keksijöitä ja tiedemiehiä syrjitään tässä asiassa niin törkeästi?

Miksi taiteilijat saavat apurahaa mutta tiedemiehet eivät? Ei keksijä saa tukea jos hän rupeaa keksimään ja rakentamaan jotain laitetta? Ei keksijöille makseta kuukausittaista tukea sen takia että he eivät voi tienata keksinnöillään tarpeeksi elääkseen?

Mnkä takia tiede on aliarvostetumpaa kuin taide?

Vastaus

Patentointia ei ole varmaankaan tehty tarkoituksellisesti hankalaksi, mutta patenteissa liikkuu sen verran isoja rahoja, että Suomessa luultavasti on katsottu, että patentin täytyy olla varsin tarkka, jotta sillä ei voi aivan mitä tahansa suojata. Yhdysvalloissa patentointi kuuluu olevan paljon löysempää, ja siellä kuuluukin patentoidun välillä mitä ihmeellisempiä asioita. Kun vaaditaan tarkkoja kuvauksia ja niitä myös valvotaan, patenttiriitoja syntyy varmasti vähemmän kuin löysemmällä kontrollilla.

Patentissa karkeasti ilmaistuna suojataan tietty tekninen idea, kun taas tekijänoikeudet suojaavat jotakin nimenomaista teosta, eivät sen ideaa. Kuka tahansa voi käyttää laillisesti ideoita vaikkapa toisesta kirjallisesta teoksesta, mikäli syntyvä luovan työn tulos on riittävän omaperäinen.

Patentit ovat luonteeltaan paljon kaupallisempia kuin tekijänoikeuden suojaamat taideteokset. Ilmeisesti oletetaan, että patentti tuottamallaan kaupallisella hyödyllä tarjoaa palkkion keksijälleen. Toisaalta jos patentin kesto olisi yhtä pitkä kuin tekijänoikeuden, se saattaisi hankaloittaa teknistä kehitystä, kun tietty keksintö olisi sen patentoineen tahon monopolina helpostikin 100 vuotta. Uudet keksinnöt perustuvat yleensä enemmän tai vähemmän vanhoihin keksintöihin. Pyörän keksiminenkin on antanut eväitä todella monenlaisiin uusiin keksintöihin.

Keksijöille ei tosiaan taida olla tarjolla niin paljon apurahoja ja muut taloudellista tukea kuin taiteilijoille. Esimerkiksi Keksintösäätiö kertoo osoitteessa http://www.keksintosaatio.fi/Ideoijalle/Tukea-Keksintosaatiosta/ säätiön tuen ja rahoituksen saamisesta. Siellä kerrotaan myös muita tahoja, joilta tukea on mahdollista saada. Erona taiteilijoihinhan keksijät yleensä tarvitsevat rahoitusta keksinnön tuotteistamiseen, kun taas taiteilijoiden ajatellaan kai yleensä apurahakaudellaan luovan uutta taidetta. On toki muistettava, etteivät läheskään kaikki taiteilijat saa apurahoja, ja vain suhteellisen harva taiteilija pystyy elättämään itseään pelkällä taiteen tekemisellä.

En ole valmis ihan suoralta kädeltä allekirjoittamaan väitettä, että tiede olisi jotenkin aliarvostetumpaa kuin taide. Kyllä esimerkiksi yliopistoissa satsataan melkoisen suuria summia tieteeseen ja uusien innovaatioiden kehittelyyn. Yritykset satsaavat myös tuotekehittelyn kautta keksintöihin ja innovaatioihin, kun taas taide ei taida olla useinkaan samalla tavalla massiivisten investoinnin kohde. Tiedettä ja taidetta yksinkertaisesti vain tuetaan eri tavoilla. Onko nykyinen tapa oikea vai väärä, siitä on varmasti itse kullakin omat näkemyksensä.

Jos patenttiasiat kiinnostavat laajemmin, Rainer Oeschin ja Heli Pihjalamaan ”Patenttioikeus: keksintöjen suoja” (Talentum, 2003) tuntuu olevan hyvä yleisesitys aiheesta. Siinä on kuvattu patenttien historiaa ja pohdittu hiukan myös patenttioikeuteen kohdistuvia kriittisiä näkemyksiä.

Kommentit (0)

Vastauksesi