Miksi Suomessa suhtaudutaan negatiivisesti Venäjään ja positiivisemmin Ruotsiin?

Miksi Suomessa suhtaudutaan negatiivisesti Venäjään ja positiivisemmin Ruotsiin?

Miksi asennoituminen Venäjään on niin negatiivinen vaikka ilman heitä Suomi olisi todennäköisesti osa Ruotsia. Ja kääntäen toisinpäin Miksi Ruotsia kohdellaan "kunnon isoveljenä" vaikka Ruotsissa asenne Suomeen ja erityisesti kieleemme on negatiivinen. Ruotsin vallasta muistuttava ruotsin kieli halutaan myös pitää väkisin osana Suomea tietyn yhteiskuntaosan toimesta, vaikka se on jo taloudellista typerää.

3 vastausta

Aluksi on huomautettava, että vaatii kyllä varsin villiä spekulaatiota ajatella, että Suomi olisi vuonna 2019 osa Ruotsia, mikäli aluetta ei olisi 210 vuotta aiemmin liitetty Venäjään. Totta on, että Suomen asema oli autonomisempi Venäjän vallan alla kuin osana Ruotsin kuningakuntaa, mutta on vaikea "ilman Venäjää" -ajatusleikin kontekstissakaan kuvitella, etteikö kansallisaatteen nousu ja poliittisen kontekstin muutos olisi jossakin vaiheessa johtanut Suomen itsenäistymiseen.

Itse asiassa Suomen autonominen asema Venäjän keisarikunnassa osittain edesauttoi ruotsalaisten piirteiden ja ruotsalaisen kulttuuriperinnön säilymistä Suomessa, arvioi Marjo Vilkko teoksessaan Suomi on ruotsalainen (s. 73). Samassa teoksessa valotetaan  suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden yhteenkietoutumista (ja yhteenottoja) monelta kantilta. Esimerkiksi ruotsin kielestä Vilkko toteaa, että se ei ole suomalaisille "vieras kieli" tai "ulkoa päin suomalaisten keskuuteen pakotettu vieras elementti, vaan tavallisen kansan täällä puhuma kieli", jota suomenkielinenkin väestö on tottunut kuulemaan tai näkemään kirjoitettuna vuosisatojen ajan (s. 199). Nykyisin Ruotsia ja Suomea yhdistäviä tekijöitä ovat tietenkin esimerkiksi pohjoismainen yhteistyö ja samankaltainen yhteiskuntamalli. "Isoveli"-ajatus taas liittynee Ruotsin 1900-luvun aikana syntyneeseen kansainväliseen maineeseen pohjoismaisen demokratian, hyvinvoinnin ja menestyksen mallimaana.

Suomalaisten asennoituminen Venäjään onkin hankalampi kysymys. Pelkoa ja muita negatiivisia tunteita Venäjää kohtaan aiheuttaa toki haastava lähihistoria traumaattisine sotineen, mutta suomalaisten russofobialla on myös pidempi ja monimutkaisempi historia, jota käsitellään esimerkiksi Timo Vihavaisen teoksessa Ryssäviha: Venäjän-pelon historia. Toisaalta Vihavainen näkee asian niin, että suomalaiset eivät nykyisellään ole erityisen venäläisvastaisia, vaan "russofobia"- ja "ryssäviha"-sanoja käytetään väärin ilmaisemaan Venäjän valtioon kohdistuvaa kritiikkiä tai huolta. Hiukan toisenlaisen näkemyksen tarjoaa Esa Seppäsen Venäjä: vanha tuttu, vaan niin vieras, jossa peräänkuulutetaan suomalaisilta syvempää Venäjän kulttuurin ja politiikan ymmärtämistä. Joka tapauksessa suomalaisten jokseenkin kriittiseen ja herkkään suhtautumiseen Venäjään on löydettävissä monia historiallisia ja poliittisia syitä.

Kommentit (2)
Pahuutta ovat tehneet meille kumpikin. Muttei ainoastaan, vaan on etujakin saatu. Eikä mu... Pahuutta ovat tehneet meille kumpikin. Muttei ainoastaan, vaan on etujakin saatu. Eikä muuten ole niin, ettei Ruotsiss olisi suomenkielisten asemaa huomioitu. Joskus takavuosina kauan sitten sosialidemokraattinen hallitus olisi Ruotsissa kuulemma antanut suomenkielisille etuja. Radiossa kerran meänkielinen heppu kertoi, että "ne olit meän omat herrat, kun ei suvainneet sitä". Hänen mukaansa juopa oli siinä, että kaksikieliset paikallispamput halusivat pitää ruotsia taitamattoman rahvaan otteessaan. Kertoi vielä kuinka meänkieliset "tullihurtat" simputtivat ruotsia taitamattomia pikku-salakuljettajia ruotsiksi. Valta, pienikin, on niin kivaa. Tämän muistan armeijan alokasajoilta. Kannattaa muistaa, että viime sodissa, vaikka Ruotsi ei rintamalle tullut, apu oli kuitenkin tuntuvaa. Huolestuttaavaa on ruotsinkielinen aivovuoto naapurimaahan. Kaikkihan täältä voivat lähteä, mutta heille se on erittäin helppoa. Elää ja kouluttautua omalla äidinkielellä. Kuka heistä haluaa palata torjuvaan kotimaahan. Varmaankaan ei pakkoruotsi ole ratkaisu tähän. Ruotsi vapaaehtoiseksi - ne ketkä haluavat oppia oppikoot paremmin.
21.4.2019 17:52 Eero Tuominen 1278
Jos Vilkon mielestä ruotsi ei ole suomalaisten mielestä pakotettu kieli tai vieras, niin... Jos Vilkon mielestä ruotsi ei ole suomalaisten mielestä pakotettu kieli tai vieras, niin tuo käsitys on kyllä vanhentunut. Olipa asiapohja niin tai näin. Kyllä niin monilla nousee "karvat pystyyn" ruotsia kuullessaan.
5.5.2019 20:42 Eero Tuominen 1278
05.04.201915:48
11621
13

Tähän voisi varmaan kertätä tunnettuja syitä.

Yksi on se, että Ruotsin ja Venäjän raja oli alusta asti muutakin kuin kahden maan välinen raja; se oli myös kahden kirkon, Rooman ja Bysantin välinen raja. Uskonpuhdistus muutti asiaa hieman, mutta ei mitenkään oleellisesti. Kun Ruotsi halusi laajentua itään, sota perusteltiin vääräuskoisten lyömisellä. Kun sitten Venäjä valtasi itäisen Fennoskandian ja nimesi sen Suomeksi, Suomi säilytti Ruotsilta perityn perustuslain ja suurimmaksi osaksi muutkin lait. Venäjä ei myöskään pyrkinyt käännyttämään suomalaisia omaan uskoonsa. Tämä on omiaan säilyttämään kulttuuriyhteyttä Ruotsiin.

Kommentit (0)
09.04.201911:08
10
10

Todennäköisesti Isonvihan aika vaikuttaa aika paljon Venäjän vastaisuuteen. Esimerkiksi, joidenkin vertailujen mukaan Suomesta vietiin ihmisiä Venäjälle orjiksi enemmän kuin Afrikasta Amerikkaan, väkilukuun suhteutettuna. Ja lisäksi kaikki muu, tapot ja terrori.

Kommentit (0)

Vastauksesi