Miksi Suomessa käytettiin keskiajalla vain vähän tiiltä kirkkojen...

Miksi Suomessa käytettiin keskiajalla vain vähän tiiltä kirkkojen...

Miksi Suomessa käytettiin keskiajalla vain vähän tiiltä kirkkojen rakentamiseen, niin että sitä esiintyy lähinnä vain holvauksissa ja päätykoristelussa (Turun tuomiokirkko ja Hattula ainoina poikkeuksina).Toisin oli Itämeren etelärannikolla, missä erityisesti saksalaisen ritarikunnan monumentaalirakentaminen oli tyypillisesti tiiligotiikkaa.

Kouluaikoinani ja vielä myöhemminkin käypä selitys kuului, että "tiili oli niin kallista". Ihmettelin, miten niin "kallista". Miksi saven sotkeminen olisi ollut sen kalliimpaa kuin graniittilohkareiden työstäminenkään?

Joitakin vuosia sitten kuuntelin puolella korvalla Turun linnassa, kun muuan seurue kysyi samaa naispuoliselta vartijalta (ei siis oppalta). Tämä vastasi tietäväisenä: "Katsokaas kun tiilenlyönti oli krunun monopoli." Pyörittelin taas mielessäni päätäni. Eihän keskiajalla ollut sellaista kuningasvaltaa tai valtiotakaan, joka olisi tehokkaasti kyennyt ohjailemaan alamaistensa taloudellista käyttäytymistä. Monopolit ja muu rajoittava talouspolitiikka kuuluvat ymmärtääkseni paljon myöhempään, merkantilismin aikakauteen 1600-luvulla ja myöhemmin.

Jokin aika sitten selailin vähän kiireessä kirjaston ei-lainattavien osastolla paksua Suomen tiiliteollisuuden historiaa. Eipä sattunut siitäkään silmiini selvää vastausta kysymykseeni. Löytäisittekä te paremman selityksen?

Vastaus

Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Lukuisia Suomen keskiaikaa ja keskiaikaisia kivikirkkoja käsitteleviä opuksia selattuani en minäkään löytänyt vastausta tuohon kysymykseen tiilenteon kalleudesta, joten käännyin suoraan alan asiantuntijan eli dosentti Markus Hiekkasen puoleen.

Tiilenteko oli paljon muutakin kuin mainittu työvaihe ”saven sotkeminen”. Kokonaisuus on hyvin monimutkainen ja korkeaa ammattitaitoa vaativaa. Sen takia, ja toimintaan kuuluneiden taloudellisten riskien kautta, tiilimestariksi ei voinut alkaa kuka tahansa, vaan se vaati pitkää käytännön opiskelua. Markus Hiekkanen on näitä ammatin taitoja (tiilisalin organisointi ja rakentaminen, saven laatu, lauhduke, sekoittaminen, lyöminen, samoin kuin erityisesti poltto ja jäähdyttäminen) luonnehtinut kirjassaan Suomen kivikirkot keskiajalla, Otava 2003, s. 31-32. Tiilenteon kalleus sisältyy juuri tuohon työn vaikeuteen ja monimutkaisuuteen. Sehän koskee kaikkea tuottamista: mitä enemmän joutuu jalostamaan, sitä kalliimpi on tuote.
Sen sijaan tiilenlyönti ei ole ollut kruunun monopoli.

Suomi oli keskiajalla ja paljon myöhemminkin periferian periferiaa, eikä täällä ollut edellytyksiä kalliisiin suorituksiin varsinkaan pitäjien tasolla. Tämä näkyy jo siinä, että tänne alettiin rakentaa kivikirkkoa tämän hetken tietojen mukaan 104 paikkakunnalle ja niistäkin vain vajaa puolet valmistui kokonaan. Itämeren etelärannikko on täysin toista aivan kuin muussakin: siellä on tuhansia ja tuhansia tiili- ja muita kirkkorakennuksia, joiden rakentamisen edellytys oli vaurauden korkea taso.

Kivi oli Suomessa käytännöllinen materiaali, sillä sitä, ts. jääkauden loppuvaiheen mukanaan kuljettamaa pinta-ainesta oli ja on edelleen runsaasti. Niiden tuominen kirkon- tai linnanrakennustyömaalle seiniä varten oli talonpoikien veroluonteista työtä eikä siitä rakennuttajan
tarvinnut maksaa. Sama koski yksinkertaista ja karkeaa lohkomista (kivipinta peitettiin laastirappauksella ja kalkkisivelyllä, joten pinnasta saatiin riittävän tasainen). Sen sijaan ovi- ja ikkuna-aukkojen kaaret samoin kuin päätykolmiot koristekomeroineen vaativat pienikokoisempaa ja hienovaraisempaa rakennusmateriaalia tiiltä, sillä kivien muokkaaminen kvaaderinmuotoisiksi tai vielä monimutkaisemmiksi muodoiksi olisi taas ollut ratkaisevasti kalliimpaa kuin tiilenlyönti.
Näin siis tehtiin kompromissi: seinärakenteet raskaasta kivestä, aukot ja koristelu tiilestä. Saavutettiin taloudellisesti kohtuullisen hyvä tulos näissä pohjoisen köyhissä olosuhteissa.

Lähteet: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomen+kivikirkot+keskiajalla&s...

Kommentit (0)

Vastauksesi