Miksi suomalais-ugrilaiset kielet syrjäyttivät paleo-eurooppalaiset kielet kokonaan Suomesssa?

Miksi suomalais-ugrilaiset kielet syrjäyttivät paleo-eurooppalaiset kielet kokonaan Suomesssa?

Miksi Suomen alkuperäiset kielet hävisivät kokonaan? Miksi ei tapahtunut vastakohtaa, eli mikseivät paleo-eurooppalaiset syrjäyttäneet suomalais-ugrilaisia kieliä?

4 vastausta

Uralilainen kantakieli on tullut nykyisen Suomen alueelle idästä 6000 eaa jälkeen. Kyse oli vain kielestä. Täällä asui etelästä ja kaakosta tulleita ihmisiä jo ainakin viime jääkauden ajoilta asti. He puhuivat paleo-erooppalaisia kieliä eli kivikautisia kieliä, jotka uralilainen (tai fenno-ugrilainen)  kieli lopulta syrjäytti.

Näin vanhojen aikojen kieliasioista puhuminen, ilman kirjallisia lähteitä, on osaksi olettamista, mutta myös kielitieteilijöiden valistuneiden johtopäätösten tekemistä kielen rakenteen ja sanastollisen kehityskulun pohjalta.

Kielten "valtataistelu" tai katoaminen lopulta kokonaan on tavallista kielten historiassa. Kysymykseesi ei ole varmaa vastausta. Luultavasti paleo-eurooppalaisia kieliä puhuneet ihmiset omaksuivat uralilaisen kielen, koska pitivät sitä tärkeämpänä esimerkiksi  kaupankäynnissä kanssakäymisen lisäännyttyä. Alkuperäinen kieli lopulta katosi. koska erilaisuuttaan se ei uuteen puheenparteen soveltunnut.

Kommentit (0)
05.01.201716:05
1285
5

Dosentti Lari Kotilainen kirjoittaa uudessa kirjassaan Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala 2016) mm. seuraavasti:

"Tulijoita on vuosituhansien varrella riittänyt monista suunnista,  ja he ovat puhuneet monia kieliä indoeurooppalaisista kielistä aina saamen ja suomen esimuotoihin. Jostain syystä tämän kielipelin voittajaksi on jäänyt suomi."

Tämä onkin nähdäkseni kaikki, mitä asiasta oikeastaan voidaan sanoa: "jostain syystä".

Kommentit (0)
05.01.201716:53
766
5

Jos olen oikein ymmärtänyt, Fennoskandian rauta-aika alkoi siitä että germaanit vyöryivät Skandinaviaan ja syrjäyttivät siellä vanhan pronssikautisen kulttuurin. Tämä vyöry ei kuitenkaan yltänyt Fennoskandian itäosiin, ja ilmeisesti Suomenniemen silloisten asukkaiden yhteys Skandinaviaan on hajonnut tai ainakin ohentunut joksikin aikaa. Niinpä yhteys Suomenlahden eteläpuolelle vahvistui, ja suomalaiset omaksuivat eteläisten naapureittensa kielen (puhuttuaan siihen asti mitä todennäköisimmin saamen varjaista muotoa, ehkä pronssikauden skandinaavisin lisin). Etelän serkuilta omaksuttu kieli erkani sitten omaksi kielekseen, jota me nyt puhumme.

Tämä on toki vain viimeisin vaihe, mutta minusta rautakauden alku ja kehitys on aika oleellinen pala tässä palapelissä.

Kommentit (2)
Nykyisen Suomen alueella eli proto-eurooppalaista kansaa jota ei voida kutsua suoraan suom... Nykyisen Suomen alueella eli proto-eurooppalaista kansaa jota ei voida kutsua suoraan suomalaisiksi, sensijaan vasta kun tähän ryhmään sekoittui Saamelaisten esi-isiä pohjoisesta ja itämerensuomalaisia etelästä alkoivat suomalaisten esi-isät syntymään. Se mitä olen joskuslukenut, kehityksen ja muuttoliikkeen käynnistivät pronssikauden päättyminen itämeren suomalaisten asutusalueella joskus 500-luvulla eaa. Muinaishämäläinen asutus kuitenkin keskittyi Kaakkois-Suomen, Kokemäenjoen vesisitön ja Päijänteen ympärille ja sillä oli aina 1200-luvulle asti tiivis ja jopas vilkas suhde Suomenlahden etelä puolella asuneisiin muinaisvirolaisiin. Suomi ja viro lähti kehittymään omiksi kieliksi vasta kun tämä yhteys katkesi, sekä samalla kun suomi sai uutta sanastaoa Ruotsista, niin viro puolestaan koki saksalaistumista kalparitarien myötä. Idässä olivat vielä ajanlaskun alussa muinaiskarjalaiset joka oli itämerensuomalaisten portti idän vesiteille ja Bysanttiin asti. Muinaishämäläiset kaiketi puskivat Suomenlahden yli joskus 400- tai 500-luvulla jaa, mutta itsellä ei ole enään hajua ovatko itämerensuomalaiset geenisukulaisia vai ei. Luulisi kuitenkin että Pohjois-Virossa tai jossainpäin Viroa asuu vielä hämäläisille, varsinaissuomalaisille ja savolaisille geneettisesti sukua olevia itämerensuomalaisia Viron vahvasta slaavilaistumisesta huolimatta. Olen kuitenkin kuullut väitettä että suomalaiset ja virolaiset olisivat toisilleen yhtä läheistä sukua kuin japanilaiset ja kenialaiset, mutta se tuskin pitää paikkaansa, en ainakaan itse usko niin suureen geneettiseen eroon. Mielestni Suomen asutushistoriasta annetaan nykyään jopa liiankin yksinkertainen kuva, vaikka kyse on ollut mutkikkaasta ja elävästä prosessista. Lisäksi suomessa ovat vaikuttaneet muutkin tekijät jotka jakaa Suomen itäisiin ja läntisiin ryhmiin niin kielellisesti kuin geneettisesti. Sitten on ollut myöhempiäkin uudisasutusta kuten Savolais expansio 1300- ja 1400-luvulla Ruotsin kuninkaan määräyksestä. Savosta määrättiin ihmisiä kaskeamaan peltomaata myös Keski-Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin Nya Sverigen siirtokuntaan asti. Suomi on vanhastaan loppujen lopuksi vain sekalainen soppa tulokkaita ja lähtijöitä joita ei yhdistä kuin 1800-luvulla luotu kieli, kulttuuri ja itsenäisyys. Mutta tässäpä lyhyesti mieten olen asian käsittänyt, mutta minunpa näkemyksiä tässä vain latelen , joainen päättäköön sitten mieltä asiasta haluaa olla. Itse en ole mikään asiantuntija enkä sellaosena itseäni pidä, mutta tärkeintä on se ettei pidä historiaa mustavalkoisena ja yksinkertaisena. Se on yllättävää, jännittävää ja aina löytyy jotain uutta.
7.1.2017 01:45 Daniel Malinen 118
Kiitos kommentista. Tuo sana suomalainen pääsi lipsahtamaan kun en enää keksinyt muuta... Kiitos kommentista. Tuo sana suomalainen pääsi lipsahtamaan kun en enää keksinyt muuta tapaa ilmaista sitä että tarkoitin Suomenniemellä asuvia maanviljelijöitä. Mutta minulla on kyllä se käsitys että nimenomaan rauta-aika muovasi meistä suomalaisia, ei vain kielellisesti vaan myöskin kulttuurisesti, vaikka sitten menikin vielä pitkä aika siihen että meistä tuli kansakunta. Tämä voi tietysti olla näköharha joka perustuu siihen että tiedämme esihistoriasta niin vähän.
7.1.2017 19:01 Telttu Ella 766

Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta!

Kommentit (0)

Vastauksesi