Miksi sonnilla on usein nokkarengas?

Miksi sonnilla on usein nokkarengas?

Miksi sonnilla on usein nokkarengas? Vanha kansa kertoi minulle sonnin olevan naimisissa lehmän kanssa (sormus), kun kysyin asiaa lapsena ollessani heiltä. Mikäli halutaan käyttää hallinta-apuna niin eikös se ole jotain eläinsuojelulakia vastaan retuuttaa elikkoa ko. renkaasta?

2 vastausta

Eläinsuojeluasetus sallii naudan nenärenkaan. Asetuksen kuudennen luvun 23. pykälän Sallitut toimenpiteet kohdassa 9 sanotaan, että nenärenkaan asettaminen naudalle eläinlääkärin suorittamana on sallittua: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396?search%5Btype%5D=pik...

Ilmeisesti renkaan avulla sonnia voidaan tiukan paikan tullen hallita, kuten arvelitkin. Seuraavan lähteen mukaan sonnin osallistuminen maatalous- ja muihin vastaaviin näyttelyihin edellyttää nenärenkaan käyttöä: http://www.riverhill.fi/ostajan_opas.htm

Koetin selvittää, millaisia kudoksia nenärengas naudan turvassa lävistää: vain pehmytkudoksia vai myös rustoa. Nautojen nenälävistyksiä koskevaa tietoa en löytänyt, mutta ihmisen septum-lävistyksessä mennään ruston läpi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nen%C3%A4l%C3%A4vistys. On ilmeistä, että näin tapahtuu myös nautojen nenärenkaita asetettaessa.

Vaikka asetus nenärenkaan sallii, sen käytöstä ollaan varmasti montaa mieltä. Käsitykset eläinten kohtelusta ovat vaihdelleet eri aikoina ja monista toimenpiteistä, jotka aiemmin ovat olleet laissa sallittuja ja ihmisten yleisesti hyväksymiä, on nykyään luovuttu. Tällainen on mm. eräiden koirarotujen häntien typistäminen, joka kiellettiin Suomessa vuonna 1996. Koirien korvien typistäminen kiellettiin Suomessa vuonna 1971.

Kommentit (0)
06.02.201414:32
68
68

Terve!

Iso osa eläimistä ei ymmärrä ihmisen puhetta muuten kuin kovalla harjoittelulla, silloinkin vain yksittäisiä sanoja. Eläimille on myös ominaista, että esimerkiksi urospuoliset eläimet selvittelevät välejään ottamalla yhteen tai väärään paikkaan eksynyt toinen eläin ajetaan pois tönimällä. Siis ne reagoivat enemmän kosketukseen, eleisiin ja muun muassa kipuun.

Tuollaisen urospuolisen eläimen hallinta perustuu siihen, että ihminen on arvojärjestyksessä sitä korkeammalla. Ihminen tosin yksinään ei mahda tuollaiselle suurelle ja vahvalle eläimelle mitään, esimerkiksi nyrkillä lyöminen ei tunnu eläimessä paljon missään suuren koon ja sen paksun nahan vuoksi. Sen vuoksi luonnollisissa oloilla ilman lisävarusteita ihmisen olisi hyvin hankala voittaa sonni taistelussa, eli asettua sen yläpuolelle arvojärjestyksessä. Niinpä täytyy olla lisävarusteita.

Tietenkin eripuolilla maailmaa käytetään sähköpiiskoja ynnä muita, jotka jo tuntuvat eläimessä, mutta mielestäni nenärengas on armollisempi mm. sen vuoksi, että sonni ymmärtää, että sen oma käyttäytyminen vaikuttaa siihen, kuinka paljon sen turvassa tuntuu. Se on myös aina siellä missä tarvitaan, eikä haittaa sonnin elämää, paitsi ehkä välillä vähän heinää jää siihen kiinni.

Tietenkin nenärenkaallinenkin sonni vaatii rauhallista käyttäytymistä ja hyvää eläintenkäsittelytaitoa, tai muuten käy huonosti kummallekkin. Sonnit ovat hyvin tunteellisiä eläimiä hormooneineen. Sonni saa päitset ja riimut rikki helposti voimillaa, itseään rikkomatta, jos sille tulee sellainen tarve. Nenärenkaan kanssa on vähän eri asia. Sama kun isonkin miehen saa aloilleen korvasta nipistämällä.

Kommentit (0)

Vastauksesi