Miksi sarjakuvissa, piirrossarjoissa ja -elokuvissa lähdetään karkuun aina Timbuktuun?

Miksi sarjakuvissa, piirrossarjoissa ja -elokuvissa lähdetään karkuun aina Timbuktuun?

Vastaus

Timbuktu on ollut ja on edelleenkin eurooppalaisille vaikeapääsyinen paikka. Ankkalinnasta on 346 787 kilometriä Timbuktuun. Viime vuosituhannella Timbuktusta on tullut länsimaissa myytti juuri sen takia, että kovin moni ei ole Euroopasta käynyt tuossa kaupungissa Afrikan mantereen ja Saharan keskellä. Reilu vuosisata sitten vasta arviolta puolisentusinaa eurooppalaista oli siellä käynyt eivätkä kaikki selvinneet hengissä takaisin. Näin ollen on vähän ristiriitaista, että Aku Ankka matkustaa turvaan Timbuktuun, mutta ehkä tarkoitus on vain korostaa, että Roope Ankan ja muiden velkojien uhka on vielä suurempi.
Timbuktuun alkoi muodostua 1100-luvulla pysyvää asutusta ja hieman myöhemmin siitä tuli osa Malin kuningaskuntaa. Nykyäänkin se kuuluu samannimiseen Malin valtioon. Islamin levitessä 1400-luvulla Afrikkaan alkoi Timbuktun lyhyt kukoistuskausi Pohjois-Afrikan karavaanireittien solmukohdassa kullan, suolan, norsunluun ja orjien kauppakeskuksena Niger-joen varrella ja myös yliopistokaupunkina, johon tultiin Lähi-idästä saakka. Noilta loiston päiviltä on peräisin arabidiplomaatti Leo Africanuksen matkakertomukset, jotka ylläpitivät eurooppalaisille satoja vuosia Timbuktun legendaa henkisen ja materiaalisen rikkauden tyyssijana satoja vuosia.

Kaupunki oli pitkään kristityiltä suljettu. Ensimmäinen uuden ajan eurooppalainen, joka kävi kaupungissa ja pääsi sieltä elävänä pois oli ranskalainen René Caillié, joka 1828 naamioitui arabikauppiaaksi. René Caillié kirjoitti päiväkirjassaan olleensa pettynyt tuohon tarujen hohtavaan kaupunkiin, jonka talot vaikuttivat huonosti rakennetuilta saviröykkiöiltä. Nähtävästi Caillié ei osannut arvostaa kaupungin saviarkkitehtuuria tai Timbuktun kiveksi kutsuttua aavikolta saatavaa kovaa savea, jota käytettiin moskeijoidenkin rakennusmateriaalina. Kuitenkin Caillié ilmaisi suuren hämmästyksensä yhtäkkiä aavikosta nousevan kaupungin edessä ja ihaili suuresti sen perustajia.

Nykyään Timbuktu on köyhä kaupunki, mutta 1980-luvulla lähtien sen moskeijat, mausoleumit ja hautausmaat ovat olleet UNESCON maailmanperintöluettelossa. Kaupungin savitiilirakennukset ja aavikkomaisema on oikeasti toista kuin ainakin eräässä Aku Ankan piirroskuvissa, jossa kuljettiin lannevaatteissa palmujen keskellä. Ongelmana näiden rakennusten säilymiselle on aavikkohiekka ja tiilten syöpyminen sateella. Myös alueen hetkeksi vallanneet kapinalliset ovat tuhonneet suojeltuja kohteita.

Eurooppalaisille Timbuktusta on tullut jonkinmoinen turistikohde, mutta edelleenkään se ei ole turvallinen paikka: Suomen Ulkoministeriö kehottaa uusimmassa 10.1.2013 päivätyssä matkustustiedotteessaan "välttämään matkustamista Maliin sekä siellä parhaillaan oleskelevia suomalaisia poistumaan maasta toistaiseksi." Timbuktu esiintyy siellä täällä populaarikulttuurissa, useammin kuitenkin pelkkänä sanana ja harvemmin fiktiivisen tarinan paikkana. Runsaimmin viittauksia Timbuktuun vaikuttaisi olevan Aku Ankoissa, jossa siis on myös kuvattu Timbuktua.

Englanninkielessä sanakirjamääritelmissä Timbuktu tarkoittaa mitä tahansa kaukaista tai saavuttamatonta paikkaa. Erään viimeaikaisen tutkimuksen mukaan brittinuorisosta suurin osa piti Timbuktua myyttinä. Tällaisena paikkana se kuitenkin erinomaisen hyvin kelpaa sarjakuviin, elokuviin ja muihin mielikuvituksellisiin tarinoihin.

Kuuntele: 
Kommentit (0)

Vastauksesi