Miksi perusulottuvuuksia on juuri kolme?

Miksi perusulottuvuuksia on juuri kolme?

Onko olemassa jokin syy, joka on pakottanut mietä ympäröivän maailman muodostumaan juuri kolmiulotteiseksi? Tiedän, että joissakin teorioissa ulottuvuuksia on paljon enemmän, mutta tarkoitan tässä kysymyksessä nyt näitä jokapäiväisessä elämässä toisistaan riippumattomina suuntina ilmeneviä ulottuvuuksia.

2 vastausta

Mitään kauhean varmaa ei tästä aiheesta vielä osata sanoa. Erään esitetyn teorian mukaan alun perin maailmassamme olisi alun perin ollut yhdeksän avaruusulottuvuutta, mutta niiden välinen tasapaino olisi ollut niin herkkä muutoksille, että se olisi ikään kuin revennyt kahtia: kuusi ulottuvuuksista olisi pienentynyt lähes olemattomiin, kun taas kolme olisi kasvanut nykyiseksi avaruudeksi.

Kommentit (0)
23.09.201322:38
12094
10

Nykyisellä tietämyksellä meillä ei ole mitään mahdollisuutta saada selville, kuinka monta perusulottuvuutta todellisuudessa on. Olemme syntyneet olioina, jotka eivät voi havaita kolmea useampia avaruudellisia ulottuvuuksia (aikaa voi ajatella neljäntenä ulottuvuutena, mutta ei nyt mennä siihen). Kysymys, miksi olemme näin rajoittuneita ei ole mielekäs.

Kuvittele laakamadon oloinen, paperinohut elämänmuoto. Se elää jollain pinnalla, josta se ei voi erota, eli kaksiulotteisessa maailmassa. Koska se voi käyttää vain suuntia eteen/taakse/vasemmalle/oikealle, ei sillä ole keinoja päätellä, onko pinta, jolla se elää suora, pallonmuotoinen, ryppyinen tms. Vai onko? Jos kyseinen pinta olisi esim. sylinterinmuotoinen, saattaisi tuo laakamatoyhteisö asiaa tarpeeksi tutkittuaan huomata, että yhteen suuntaan (vaikka "eteen") mataessa ei tule koskaan enää samaan paikkaan takaisin, mutta jos kääntyy "vasemmalle", palaa aikanaan lähtöpisteeseen. Vaatii enemmän älyä, kuin mitä voisi epäillä mahtuvan laakamadon aivoihin. Sen soluthan eivät koskaan risteä, vaan voivat vain ohittaa toisensa.

Samalla tavalla me emme voi suoraan havainnoida oman 3-U-maailmankaikkeutemme muotoa neljännessä ulottuvuudessa. Hassua on, että vaikka neljättä ulottuvuutta ei olisi olemassa siinä mielessä, että siellä asuu elämänmuotoja, jotka tarkkailevat meitä kuten me laakamatoja, on meidän universumillamme pakosti jokin muoto. Jos se pitäisi heti selvittää, täytyisi lähettää alus luotaamaan, palaako se tänne takaisin matkattuaan niin kauas "eteenpäin" kuin mahdollista, vai olisiko sittenkin pitänyt kääntyä vasemmalle.

Gravitaatio vaikuttaa meidän maailmaamme vääristäen sitä kohtisuoraan kaikkiin suuntiin eli neljännen ulottuvuuden tapaisesti; tutkijat ja teoreetikot antavatkin tällaiselle "rypistyneelle" maailmankaikkeuden alueelle ulottuvuusarvon, joka ei ole kokonaisluku vaan esimerkiksi 3,27 (hatusta vedetty). Lähellä gravitaatiokaivoa syntynyt elämänmuoto saattaisi aistia sen ja kysyä kirjastostaan, miksi perusulottuvuuksia on juuri 3,27.

Väite 9-ulotteisesta maailmankaikkeudesta liittyy säieteoriaan, jota ei ole todistettu sen enempää oikeaksi kuin vääräksikään. Se ratkaisee eräitä ongelmia, joita syntyy, jos alkeishiukkaset ovat värähteleviä säiekimppuja, vähän samalla tavalla kuin kommunistinen järjestelmä kehitettiin ratkaisemaan niitä ongelmia, joita oli vain kommunistivaltioissa.

Kuvittele, että puhkaiset kynällä reiän siihen pintaan laakamadon vieressä ja sitten teippaat reiän umpeen. Laakamato havaitsee, että sen maailmankaikkeuteen syntyy ja laajenee selittämättömällä tavalla läpäisemätön "olemattomuuden" paikka. "Reikää" se ei voi ymmärtää. Kohta paikka yhtä selittämättömällä tavalla katoaa ja mato voi taas sillä seudulla madella. Samankaltainen olisi meidän kokemuksemme, jos neliulotteinen tutkija työntäisi neliulotteisen esineen meidän maailmaamme. Kun tällaisesta ei ole kait havaintoja, päätellään toistaiseksi, ettei meitä ole tökitty.

Henkilökohtainen arvaukseni on, ettei ole olemassa neljänteen ulottuvuuteen syntyneitä olioita. Heidän (voimme varmaan käyttää persoonapronominia moisesta elämänmuodosta) teknologiansa olisi käsittämättömän paljon kehittyneempää kuin meidän. Heidän tavallisessa toissa vuoden mallin "tietokoneessaan" olisi enemmän laskentatehoa kuin koko meidän 3-U-universumissamme. He olisivat ratkaisseet kaikki ratkaistavissa olevat - ainakin kolmeulotteiset - ongelmat, kuten teleportaation (mikäli ratkaistavissa), mustien aukkojen hyötykäytön (mikäli ratkaistavissa), ajassa matkustamisen (mikäli ratkaistavissa), yhteiskunnallisen epätasa-arvon (mikäli ratkaistavissa), Huuhkajien tehottomuuden (mikäli ratkaistavissa) jne. Voihan toki ajatella, vaikkei se asiaa helpota, että he ovat ratkaisseet ongelman, miten tarkkailla meitä huomaamattamme.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi