Miksi meillä Suomessa ei ole linnoja, katedraaleja ja hienoja kartanoita?

Miksi meillä Suomessa ei ole linnoja, katedraaleja ja hienoja kartanoita?

Olen käynyt muutamia kertoja ulkomailla joiden kaupungeissa on runsaasti käsittämättömän isoja ja hienoja linnoja, monimutkaisen näköisiä valtavan suuria kirkkoja lasimaalauksineen, ylellisiä palatseja ja kartanoita. " Tavalliset" kerrostalotkin on monesti meikäläisen mittapuun mukaan koristeellisia vanhoja kivitaloja korkeine huoneineen. Miksi meillä Suomessa ei ole sellaisia rakennuksia? Tai tietysti on muutamia mutta Suomi (turismin näkökulmasta) ei ole mitenkään tunnettu linnoistaan ja katedraaleistaan kuin vaikkapa Italia tai Venäjä. Olemmeko olleet aina niin köyhiä vai eikö täällä ole riittänyt rakentajia? Vai eikö muuten ole ollut tarvetta ylellisiin rakennuksiin?

4 vastausta

Ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, ettei sellaisia rakennuksia täällä olisi. Niitä vain on sen verran vähän, että pitää tietää mistä etsiä. Esimerkiksi Espoon Tarvaspäässä sijaitseva Axel Gallenin koti-museo-galleria on suoranainen linna torneineen kaikkineen. Tai Helsingin lähellä sijaitseva Hvitträskin kartano, jonka ovat suunnitelleet Suomen etevimmät arkkitehdit Eliel Saarinen, Lars Sonck jne, ei ole pelkästään "tavallinen" kartano, vaan mitä tyylikkäin sellainen kansainvälisenkin mittapuun mukaan.

Kommentit (0)
28.11.201313:37
12067
47

Vastaus kysymykseen taitaa piillä jo Maamme-laulun säkeessä "On maamme köyhä...". Mistäpä tänne Euroopan periferiaan, 60. leveyspiirin pohjoispuolelle, jossa luonto antoi useimmille vain äärimmäisen niukan toimeentulon, olisi siunaantunut Keski- ja Etelä-Euroopan kaltaista rikasta rakennuskulttuuria. Väentiheys oli hyvin harvaa, kaikkinaiset aineelliset resurssit niukat, kaupungit kuin pieniä kyläpahasia ja pohjoiselle havumetsäalueelle tyypillisenä rakennusmateriaalina puu, joka on altis paitsi tulen tuhoille myös ajan hävittäville vaikutuksille. Suomen luonnosta ei ollut saatavana eteläisimmillä seuduilla käytössä ollleita pehmeitä, helpommin työstettäviä materiaaleja kuten kalkki- ja hiekkakiveä. Kaikkiaan Suomen olemassaoleva rakennuskanta on pääosin hyvin nuorta - muistelen lukeneeni että ainakin 80 % siitä on peräisin 1920-luvun jälkeiseltä ajalta.

Lyhyesti sanoen: menneinä vuosisatoina nykyään Suomeksi kutsutulla alueella ei ollut sen paremmin resursseja kuin erityisempää tarvettakaan millekään suurelliselle rakentamiselle.

Aivan osattomaksi nykyisen Suomen aluekaan ei  toki jäänyt. Maahan rakennettiin keskiajalta lähtien suurien kruununlinnojen ja Kuusiston piispanlinnan lisäksi ns, feodaalilinnoja ja muutama aatelisten kartanolinna. Suomen aatelissäädyn vähälukuisuus ja suhteellinen vähävaraisuus on luonnollisesti syynä siihen, ettei Suomeen koskaan syntynyt sellaisia ritarilinnoja kuin esim. jonnekin Reinin laaksoon. 1600-luku oli aateliston mahtavuuden aikaa jatkuvien sotienkin vuoksi, mutta suomalaisetkin aateliset rakennuttivat tuolloin kartanolinnansa mieluummin lähemmäksi vallan keskusta, nykyisen Ruotsin puolelle - Suomen puolelle niitä nousi tunnetusti vain kaksi: Flemingien Louhisaari Askaisissa ja Creutzien  Sarvilahti Pernajassa. Sinänsä aateliskerroksen ohuus maassamme oli vain onneksi tavalliselle kansalle, talonpojille, verrattuna heidän mannereurooppalaisten säätyveljiensä pitkään jatkuneisiin feodaalisiin oloihin.

Niille keskiaikaiselle katedraaleillekaan eli piispankirkoille ei maassamme ollut tarvetta Turun katedraalin (ja sitä ennen Koroisen) lisäksi, koska Suomi 1500-luvun puoliväliin asti väestön vähälukuisuuden vuoksi oli yhtenä hiippakuntana. Kyllähän Turun tuomiokirkko on lähes yhtä edustava näyte Itämeren alueen tiiligotiikasta kuin esim. Riian tuomiokirkkokin. On myös syytä muistaa, että noin sadan harmaakivikirkon rakentaminen on keskiajalla ollut talonpojilta valtava voimainponnistus. Kun sitten Kustaa Vaasan aikana valtakunnassa pantiin toimeen ns. uskonpuhdistus (reformaatio), ei katolisesta luterilaiseksi muuttunut ja varallisuutensa valtaosin menettänyt kirkko enää kyennyt minkäänlaiseen mahtirakentamiseen.

Varsinainen ei-kirkollinen monumentaalirakentaminen pääsi maassamme alkuun vasta, kun vanha Ruotsin valtakunta, Svenska riket, ns. vapaudenajalla ja kustavilaisella ajalla alkoi satsata Suomenkin rakennuskulttuuriin (esim. aikanaan Euroopan suurin rakennushanke Viapori, Vaasan hovioikeus, Turun akatemiatalo). Kun sitten Venäjän keisarikunnan mahtavat voimavarat heitettiin peliin, alkoi jo syntyä eurooppalaisittainkin näyttävää rakennuskulttuuria, tärkeimpänä esimerkkinä tietenkin Engelin suunnittelema ja Venäjän keisarin pääasiassa rahoittama Helsingin empirekeskusta, joka ihan Manner-Euroopankin mittapuun mukaan on ainutlaatuinen tilakokonaisuus.

Aivan oma lukunsa  on sitten vielä toisen maailmansodan jälkeinen aika, erityisesti 1950 - 1970-luvut, jolloin Suomen vanhojen kaupunkien keskustoista tietoisesti hävitettiin suurin osa siitä vähästäkin olemassa olleesta vanhasta rakennnuskannasta; sellainenhan ei Euroopan vanhoissa sivistysmaissa olisi tullut kysymykseenkään. Niinpä pääkaupungissa 1800-luvulla rakennettu uusrenessanssityylinen ns. Höijerin Helsinki mureni purkukoneiden kourissa, ja samaten Turun ruutukaava-alueella vanhat empire-, uusrenessanssi- ja jugendtalot, jotka toivat ikään kuin tuulahduksen mannermaisesta rakennuskulttuurista, saivat antaa tilaa epämääräisen likaisenvaaleille laatikoille, jotka siellä nököttävät tänäkin päivänä.

Kommentit (1)
Täyttä asiaa, jonka pitäisi kyllä pääpiirteissään olla jokaisen pääteltävissäk... Täyttä asiaa, jonka pitäisi kyllä pääpiirteissään olla jokaisen pääteltävissäkin. Jatkossa kenties saamme pohdittavaksi vielä kiperämmänkin kysymyksen. Onhan se kumma juttu, ettei Suomessa ole pyramideja.
29.11.2013 09:41 Vanha Tilaaja 1151
28.11.201302:38
1264
36

Olipa varsin kökkö vastaus. Kysymyksessäkin  todettiin että Suomessa  on muutamia arvorakennuksia mutta miksi niitä ei ole siinä määrin kuin vaikkapa Italiassa tai Venäjällä.

 Tai Ranskassa, Tsekissä, ...suurinpiirtein joka pikkukylässä on joku vanha luostari, kirkko, linna, kartano.

 Ei meilllä Suomessa vaan ole niin paljoa, ihan turhaa väittääkään muuta .

  Kysymykseni olikin MIKSI näin ei ole?

Kommentit (0)
01.12.201300:48
1264
33

Kiitos, "Kandis". Vastauksesi oli selventävä ja kiinnostavasti kirjoitettu!

Nimimerkille"Vanha Tilaaja": Höpön pöp

Kommentit (0)

Vastauksesi