Miksi kuu näkyy keltaisena, heijastaako kuun hiekka, pöly ja kiviaines...

Miksi kuu näkyy keltaisena, heijastaako kuun hiekka, pöly ja kiviaines...

Miksi kuu näkyy keltaisena, heijastaako kuun hiekka, pöly ja kiviaines auringonvaloa maahan? Heijastuuko myös lämpöä? Miksei sama ilmiö näy maasta kuuhun, siis maapallon maaosat? Näkyykö kuuhun maan sähkövalot, kun on yö, eikä ole pilviä edessä?

Vastaus

Kuu on silmälle varsin väritön (harmaa), tosin kiviaineksen koostumuksesta riippuen Kuun eri alueilla on hieman erilaisia värisävyjä: osa punertavampia ja osa sinertävämpiä. Sävyjen erot ovat kovin hienovaraisia. Kuvankäsittelyllä niitä voi saada valokuvista paremmin esille (kts. linkki alla).

Aurinko valaisee Kuuta siinä missä Maatakin, mutta me tietenkin katsomme Kuusta heijastunutta auringonvaloa ilmakehämme läpi. Ilmakehä sirottaa enemmän valon lyhyitä aallonpituuksia, siis sinistä (tästä syystä taivas on sininen), ja vähemmän pitkiä aallonpituuksia kuten punaista. Tämä värjää Kuuta kellertäväksi sitä enemmän mitä lähempänä se on horisonttia: matalalla olevan Kuun valo kulkee pitemmän matkan ilmakehän läpi. Sopivissa olosuhteissa aivan horisontissa ollessaan Kuu voi näyttää jopa varsin punaiselta. Päiväsaikaan Kuu näyttää lähinnä vaaleanharmaalta sinisellä taivaalla.

Lämmön heijastumisella tarkoittanet infrapunasäteilyn (jota myös "lämpösäteilyksi" kutsutaan, koska sitä ei silmä näe, mutta iholla se tuntuu lämpönä) heijastumista. Kyllä Kuu sitä heijastaa, ja säteilee myös itse lämpötilansa mukaisesti (ns. mustan kappaleen säteily). Ilman sopivia mittalaitteita ei sitä kuitenkaan voi havaita.

(Lämpö on varsinaisesti materiaalin ominaisuus, joka kuvaa sitä kuinka vauhdikkaasti aineen atomit keskimäärin liikkuvat. Avaruuden tyhjiössä lämpö voi siirtyä vain säteilemällä.)

Suoraa vastausta siihen, näkyvätkö kaupunkien valot Kuusta paljain silmin, ei löytynyt. Todennäköisin vastaus on: tuskin. Sopivissa olosuhteissa kiikareiden kanssa voi ehkä erottaa. Isommalla kaukoputkella varmasti. 384 000 kilometriä on pitkä matka - teoriassa tarvittaisiin valoteholtaan yli 200 megawatin kaikkiin suuntiin valaiseva valonlähde, jotta sen juuri ja juuri erottaa paljain silmin Kuun etäisyydeltä, jos häiriötekijöitä ei ole (oma lasku).

Havainnointia haittaisi Maan valoisa puoli, tai jos katsottaisiin Maan varjopuolta Aurinko olisi tällöin Maan takana ja haittaisi katselua. Ehkäpä kuunpimennyksen aikaan olisi helpoin yrittää havainnoida.

Kuulentoja ei suoritettu täysikuun aikaan, joten suurin osa maapallosta näkyi valaistuna Kuuhun. Astronauteilla siis tuskin oli mahdollisuutta edes teoriassa nähdä kaupunkien valoja - ja astronautit ovat sanoneet, että Maan kiertoradalta poistuttua ihmiskunnasta ei näy silmin enää merkkiäkään kauemmas avaruuteen.

Matalalta Maan kiertoradalta, esimerkiksi avaruusasema ISS:ltä, joka kiertää Maata noin neljänsadan kilometrin korkeudessa, valot näkyvät paljain silminkin. Kuu on kuitenkin tuhat kertaa kauempana maanpinnasta.

NASAn artikkeli Kuun värityksestä:

http://www.nasa.gov/mission_pages/LRO/multimedia/lroimages/lroc-20100910...

Esimerkki kuvankäsittelyllä korostetuista Kuun väreistä:

http://www.rc-astro.com/photo/id1018.html

Kommentit (0)

Vastauksesi