Miksi kutsutaan vetoketjun liikkuvaa osaa? Vetoketjun historia kiinnostaa myös.

Miksi kutsutaan vetoketjun liikkuvaa osaa? Vetoketjun historia kiinnostaa myös.

4 vastausta

Nykysuomen sanakirja määrittelee vetoketjun seuraavasti:
”Asusteissa, laukuissa, yms. käytetty sulkemislaite, jossa ”avain” kulkee kahden toisiinsa hakautuvan, kankaaseen, nahkaan tms. kiinnitetyn (metalli)hakasreunuksen välissä, vetolukko.” Tämän määritelmän mukaan liikkuva osa olisi siis nimeltään ”avain”.

Facta -tietopalvelun artikkelissa kirjoitetaan vetoketjusta mm. seuraavasti: ”Insinööri Gideon Sundbäck kehitti 1913 nykyisen kaltaisen vetoketjun. Hän suunnitteli vetoketjuun lukon, jakajan ja lukon kiilat, joiden avulla hakaset joko yhdistyvät tai erkanevat.” Näin ollen liikkuva osa olisi nimeltään ”lukko”.
Vetoketjutehdas Kiidon vanhoissa mainoksissa näytetään käytettävän nimitystä ”säppi”.

Nopea kysely kollegoiden keskuudessa tukee lukko-nimitystä. Itsekin puhun mieluummin lukosta kuin avaimesta.

Ensimmäisen alkeellisen vetoketjun suunnitteli vuonna 1851 yhdysvaltainen ompelukonevalmistaja Elias Howe. Huomattavasti parannellun version patentoi 1891 niin ikään yhdysvaltalainen Whitcomb Judson. Amerikan ruotsalainen insinööri Gideon Sundbäck kehitti nykyisen kaltaisen, aikaisempia versioita käytännöllisemmän vetoketjun siis vuonna 1913.

Suomessa aloitettiin vetoketjujen valmistus vuonna 1936. Silloin perustettiin Vetoketjutehdas Kiito, joka toimii yhä edelleen. Nimi on kuitenkin muuttunut: Kiidosta on tullut Coats Opti Oy. http://www.yritystele.fi/keyword/header_code/84230/header_name/Tekstiili...

Seuraavalta sivulta löydät mainion artikkelin siitä, miten Kiito Oy:n housukiitoketju on sovitettava.
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/showPage.html?id=344290&conversa...

Kiito Oy:n mainos löytyy seuraavalta sivulta:
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/showPage.html?action=page&type=l...

Juhani Seppovaaran kirjassa ”Muistojen markkinoilla” on riemastuttava juttu ”Oi kumma vetoketju”, jossa pohditaan vetoketjun merkitystä ja annetaan jopa lauluvinkkejä.

Lähteitä:
Nykysuomen sanakirja. Osa 6 : Ts-Ö. WSOY, 1992. ISBN 951-0-18267-2
Facta Tietopalvelu. WSOY:n verkkotietosanakirja
Seppovaara Juhani: Muistojen markkinoilla : Sinivalkoisen arjen klassikot. Otava, 2004. ISBN 951-1-19003-2

Kommentit (0)
23.03.201810:49
7364
72

Vaikka nykymallisen vetoketjun keksijä olikin kotoisin Ruotsista, keksintö on syntynyt Yhdysvalloissa. Siksi luontevaa kääntää sen osien nimet englannin kielestä. Kysymyksessä tarkoitettu osa on englanniksi joko "pull tab" tai "puller", jotka suomentaisin pikaisesti "vetopala" tai "vedin".

Sana avain korostaa avaamistoimintoa, vaikka samaa osaa käytetään sulkemiseen. Tämä tosin pitää paikkansa myös useiden lukkojen kohdalla.

Näyttää siltä, että suomenkielisessä nimityksessä ei ole yhtä vakiintunutta käytäntöä.

Vetoketjuun liittyvänä kulttuurin kukkasena ansaitsee tulla mainituksi Georg Malmsténin laulu nimeltä Vetoketju.

 

 

Kommentit (1)
Olinpa taas huolimaton. Vetoketjun liikkuva kokonaisuus muodostuu kahdesta osasta, jotka o... Olinpa taas huolimaton. Vetoketjun liikkuva kokonaisuus muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat englanniksi "pull tab" ja "slider". Käännänpä sitten samalla pikamenetelmällä myös jälkimmäisen. Olkoon se "liuku".
23.3.2018 11:01 Reijo Jaakkola 7364
21.05.201815:43
13107
66

Kirjasto vastasi kysymykseen joulukuussa 2006, mutta käytti ainoana sanakirjalähteenä Nykysuomen sanakirjan viimeistä osaa, joka ilmestyi vuonna 1961 (tai sen myöhempää, muuttamatonta lisäpainosta). Nykysuomen sanakirjatoimituksen kantaa nimitykseen saattoi kuitenkin tarkastella 1990-luvun alussa valmistuneesta, perusteellisesti modernisoidusta Suomen kielen perussanakirjasta. Vielä uudempi teos, Kielitoimiston sanakirja, ilmestyi juuri vuonna 2006. Vetoketjun selityksessä ei enää 1990-luvun kirjassa ollut "avainta"; se oli korvattu "- - reunoja pitkin liikkuvalla osalla".

Erikoisalan termejä voi etsiä alan ammattikirjallisuudesta tai Sanastokeskus TSK:n tietokannoista, eivätkä yleiskielen sanakirjat ole ensisijainen lähde. Nyttemmin Termipankki on vapaasti käytettävissä osoitteessa www.tsk.fi; aikaisemmin Sanastokeskuksesta sai julkaisuja ja puhelinpalvelua. Haku "vetoketju" tuo myös vetoketjun osien nimityksiä useilla kielillä, mm. "vetoketjun lukko", englanniksi "slider", jonka Reijo Jaakkola jo mainitsi.

Suomen kielen perussanakirjassa ja myöhemmässä Kielitoimiston sanakirjassa sisältyykin lukko-sanan käyttöesimerkkeihin vetoketjun lukko, kun taas vetoketjua ei mainita avain-sanan yhteydessä.

Monessa vetoketjuja käsittelevässä verkkolähteessä käytetään vetoketjun liikkuvasta osasta nimitystä kelkka. Toisinaan se on lukon synonyymi, toisinaan lukko mainitaan kelkan osana. Googlaamalla löytää sekä vetoketjun lukkoja että kelkkoja, mutta vetoketjun avaimia ei osunut hakuun.

Kommentit (0)
22.03.201814:44
12669
28

Linkit eivät toimi.

Kommentit (0)

Vastauksesi