Miksi korruptio haittaa talouskasvua?

Miksi korruptio haittaa talouskasvua?

Vastaus
18.12.201815:48
599
10

Korruptio on julkiseen asemaan liittyvän vallankäytön ja materiaalisen omaneduntavoittelun sotkeutumista toisiinsa siten, että raha kääntyy suoraan vallaksi: rahalla voi ostaa itselleen edullisia päätöksiä. Yksittäisen yksilön tai yrityksen näkökulmasta korruptio ilmenee paljaimmillaan mahdollisuutena saada erilaisia etuja ja etuoikeuksia lahjomalla poliitikkoja, viranomaisia tai oikeuslaitosta. Usein korruptio on kuitenkin rakenteellista ja toimii hienovaraisemmin. Korruptoituneisuus voidaan mieltää joko yksittäisten instituutioiden tai koko yhteiskunnan ominaisuudeksi.

Teoreettisella tasolla juuri kukaan ei pidä korruptiota optimaalisena resurssien allokaation tapana yhtään sen kummemmin taloudellisessa kuin moraalisessakaan mielessä. Perustelut tälle kuitenkin vaihtelevat suuresti sen mukaan, millainen on taustalla oleva talousnäkemys.

Markkinamekanismiin uskovat ajattelevat korruption vääristävän kilpailua. Tuotannon resurssit eivät ohjaudu markkinoiden näkymättömän käden haluamiin suuntiin eli sinne missä panoksista saadaan kaikkein suurin tuotos. Rakenteellinen korruptio johtaa siihen, että suuret, vakiintuneet ja epäinnovatiiviset toimijat saavat jatkaa tehotonta liiketoimintaansa julkisen vallan erityissuojeluksessa. Jos taas korruptio määritellään kapeasti siten, että ainoastaan suora viranomaisten lahjonta kuuluu käsitteen piiriin, nämä kehittyneille talouksille ominaiset poliittisen korruption muodot jäävät varjoon. Tällöinkin saatetaan nähdä korruption heikentävän investointikannustimia, sillä mitä enemmän yritys investoi, sitä enemmän sen täytyy lahjoa. Korruption takia myös lisenssien ja lupien käsittely hidastuu, jolloin uusien teknologioiden käyttöönotto viivästyy. Korruptio pienentää virallisia talouslukuja myös edistämällä harmaata taloutta: hyvin korruptoituneessa taloudessa yrittäjien on helpompaa toimia lain ulkopuolella vältellen lupien hankkimista ja verojen maksua.

Toiset teoriat korostavat enemmän julkisen vallan välttämätöntä roolia talouskasvun moottorina pitkällä aikavälillä: kestävä talouskasvu ei ole mahdollista ilman huomattavia julkisia panostuksia koulutukseen, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, sosiaalipolitiikkaan jne. Tällöin uskotaan, että järkevin tuotannollisten resurssien allokaatio saavutetaan kun asioita kyetään tarkastelemaan yhteisen edun näkökulmasta ja jonkin selkeän elinkeinopoliittisen kokonaisvision ohjaamana. Talouspoliittisen ”yhteisen edun” määrittämisessä luotetaan demokraattisiin prosesseihin ja/tai asiantuntijatietoon. Korruptio on tällöin häiriötekijä, joka sotkee järkevän talouspolitiikan toteutusta ja syö talouden toiminnan edellytyksiä heikentämällä keskinäistä luottamusta ja lisäämällä yhteiskunnallista epävakautta.  

Vaikka teoreettiset käsitykset talouskasvun edellytyksistä poikkeavat toisistaan paljonkin, jokseenkin yhtä mieltä ollaan siis siitä, että korruptio ei kuulu ihanteelliseen talousjärjestelmään. Empiirinen tutkimus ei silti yksiselitteisesti tue väitettä korruption negatiivisesta vaikutuksesta talouskasvuun. Joissain konteksteissa on saatu täysin vastakkaisiakin tuloksia. Niitä on selitetty sillä, että vaikkei korruptio olisikaan optimaalinen tila, niin talouskasvun kannalta se on joskus pienempi paha kuin sen kyseisessä kontekstissa todennäköisin vaihtoehto. Rationaalisen valtiovetoisen talousmallin puolustaja saattaa nähdä rakenteellisen korruption läpäisemän korporatistisen hyvävelikapitalismin taloudellisesti (ja kenties moraalisestikin) hieman vähemmän tuhoisana kuin täysin markkinoiden armoille jätetyn yhteiskunnan. Dogmaattinen markkinaliberaali saattaa puolestaan vähätellä korruption haitallisuutta esittämällä julkisen vallan korruptoitumisalttiuden ikään kuin vakioisena asiana: korruptiota esiintyy vain siellä missä valtiolla on vahva rooli talouden sääntelijänä ja resurssien jakajana, joten varmin keino ehkäistä korruptiota on pienentää julkisen vallan roolia taloudessa. Saatetaan myös väittää, että mikäli valtio on "liian suuri", suoralla korruptiolla on myönteinen vaikutus talouteen: yksityisten intressien painoarvon kasvu piristää aina taloutta, vaikka se tapahtuisikin moraalisesti epäilyttävillä tavoilla.

Kommentit (0)

Vastauksesi