Miksi Koli on niin vähämetsäinen Eero Järnefeltin maalauksessa Syysmaisema Pielisjärveltä?

Miksi Koli on niin vähämetsäinen Eero Järnefeltin maalauksessa Syysmaisema Pielisjärveltä?

Eero Järnefeltin maalauksessa Syysmaisema Pielisjärveltä (1899) Koli on hyvin paljas, nykyään rinteet ovat kuitenkin hyvin metsäiset. Onkohan kyse taiteellisesta vapaudesta, hakkuista vai metsäpalosta? Löysin verkosta 30-luvun valokuvia, joissa Ukko-Koli näyttää ainakin vähemmän metsittyneeltä kuin nykyään.

2 vastausta

Eero Järnefeltin maalaus Kolin kansallismaisemasta on hyvin tunnettu. Klikkaamalla wikipedia-artikkelin kuvaa suuremmaksi, näkyy tosiaan paljaan kallion runsaus. Muutakin hieman todellisuudesta poikkeavaa maisemassa on havaittavissa. Kuten wikipediakin toteaa: "Syysmaisema Pielisjärveltä ei vastaa täydellisesti todellista näkymää kaikilta yksityiskohdiltaan."

Järnefelt kävi Kolilla ensimmäisen kerran vuonna 1892 Juhani Ahon kanssa ja myöhemmin 1895. Jälkimmäisellä käynnillä mukana oli myös valokuvaaja I.K. Inha. Nämä kolme oman alansa taiteilijaa olivat kaikki vaikuttuneita Kolin näkymistä. Järnefelt teki luonnoksia paikan päällä ja otti myös valokuvia. Näiden pohjalta hän maalasi monet Koli-maalauksesnsa.

Pohjois-Karjalassa kaskenpolttoa harrastettiin yleisesti 1800-luvulla ja Kolinkin alueella vielä 1900-luvun puolella. Kansallispuisto perustettiin vasta 1991. Kaskeaminen ja metsien hakkuut vaikuttivat alueella todennäköisesti Järnefeltin aikoina, eikä maisema ollut niin metsäinen kuin nykyään. Silti on tiedossa, että Järnefelt tyylitteli näissä maisemamaalauksissaan.

Eero Järnefeltin elämästä ja taiteesta on kirjoitettu paljon. Esimerkiksi Leena Lindqvistin toimittama Taiteilijan tiellä : Eero Järnefelt 1863-1937 kertoo sivukaupalla Järnefeltin kiinnostuksesta Kolin maisemiin. Kirjan sanoin: "Monet hänen Kolin maisemistaan muuntelevat luontoa, niin esimerkiksi 1890-luvun puolivälin symbolistissävyiset näkymät Pieliselle ja Syysmaisema Pielisjärvelle."

Toinen, vielä parempi teos aiheesta on Ville Lukkarisen ja Annika Waenerbergin toimittama Suomi-kuvasta mielenmaisemaan. Se käsittelee Suomen taiteen ns. kultakauden maisemamaalausta tutkimuksellisesti. Kirjan koko jälkiosa keskittyy Eero Järnefeltin tapaan kuvata Kolia. Kirjoittajat muistuttavat, että vuoden 1899 syksyllä, kun Syysmaisema Pielisjärveltä valmistui, ei Järnefelt käynyt Kolilla. Teos perustuu aikaisempiin maalauksiin, maalaustutkielmiin, valokuviin ja luonnoksiin. Saman vuoden keväällä taiteilija oli matkustellut Krimillä ja noussut paikallisille vuorille. Mahdollisesti Järnefeltin Krimillä kuvaamien näkymien pelkistyneisyyttä ja karuja maastonmuotoja on siirtynyt maalaukseen. "Lopullista maalausta edelsi guassiluonnos, jossa etualan maa on kaskeamisen jäljiltä ankea, poltettu."

Kommentit (0)
29.12.201612:09
29781
68

Täydennyksenä:

Varmaankin juuri kaskiajan päättymisellä on ollut ratkaiseva merkitys Kolin maisematyypin muutokselle sitten Järnefeltin, Ahon ja Inhan päivien. Jättihän polttoviljely metsäalat pitkiksi ajoiksi paljaiksi ahomaiksi. Tapio Heikkilän ja Risto Timosen kirjassa Suomalainen kansallismaisema (Otava 2003) kuvaillaan Ahon pariskunnan ja Järnefeltin Kolin-matkaa 1890-luvun alussa seuraavasti:

"Kolin alarinteillä Ahon seurue kulki ahojen, ruishuhtien ja äskettäin kaskettujen lehtomaiden ohi. Siellä täällä näkyi pölähtelevän uusia kaskisavuja. Tämä oli virkeää, mutta vielä lempeää alkusoittoa. Ylhäällä maiseman luonne muuttui.Kolin kolme "yppylää" olivat tuolloin avopäisiä kallioita. Laelta avautuvat maisemat olivat kulkijoilleen lajissaan ennen näkemättömiä.

[- -]

Kolin lakimaat ovat nyt [2000-luvulla] piiloutuneet metsän sisään. Monilta kallionnyppylöiltä maisemat kuitenkin avartuvat."

Kirjassa todetaan myös, että vasta 1930-luvulla kaskisavujen aika Kolilla oli ohi.

Kommentit (0)

Vastauksesi