Miksi kilpikonna voi elää yli sata kertaa vanhemmaksi kuin hiiri?

Miksi kilpikonna voi elää yli sata kertaa vanhemmaksi kuin hiiri?

Mikä on pitkäikäisten lajien salaisuus?

 

Vastaus

Elinikään vaikuttaa moni asia, ja aiheesta on useita teorioita. Kaikki tiivistyy kuitenkin oikeastaan siihen, että mitä kuluttavampaa elämää eläin viettää, sitä lyhyempi sen elämä.

 

Lemmikkinä pidetty kotihiiri elää keskimäärin 2 vuotta, kun luonnossa pedot ja kovat olosuhteet alentavat hiiren elinikää alle vuoteen. Eliniän tutkijoille on muuten perustettu säätiöpalkinto, jonka saa hiiritutkijat, jotka onnistuvat pidentämään hiiren elinikää eniten. Metusalem Mouse Prizessa on kaksi sarjaa: pitkäikäisyyspalkinto, joka jaetaan maailman pisimpään elossa pysyneestä hiirestä sekä nuorennuspalkinto, joka jaetaan tehokkaimmista nuorennuskeinoista vanhoille hiirille. Pitkäikäisyys-ennätystä pitää hallussa melkein 5 vuotta elänyt hiiri.  

Jos hiiri voi elää maksimissaan viisivuotiaaksi, niin maakilpikonnat voivat elää helposti yli satavuotiaiksi. Intialaisessa eläintarhassa eläneen Adwaita-nimisen jättiläiskilpikonnan arvioidaan eläneen peräti 255-vuotiaaksi. Historiallisten lähteiden mukaan se oli 1700-luvulla brittiläisen kenraalin lemmikkinä ennen kuin se vietiin eläintarhaan, jossa konna eleli aina vuoteen 2006 asti.

Kuten hiirestä ja kilpikonnastakin huomaamme, eri eläimillä on erilaiset aikataulut, minkä mukaan ne siirtävät geenejään eteenpäin. Toiset eläimet, kuten juuri hiiret, panostavat enemmän resursseja siihen, että ne saavat paljon jälkeläisiä kerrallaan ja usein. Toiset, kuten kilpikonnat, taas elävät pidempään, mutta lisääntyvät myöhemmin. Erityisesti vihollistilanne vaikuttaa elinikään ja siihen, missä vaiheessa jälkeläisiä tehdään. Jos eläimellä on paljon luontaisia vihollisia, se todennäköisesti lisääntyy aikaisin ja runsaasti, kun puolestaan sellaiset eläimet, joilla on kyky puolustautua vihollisia vastaan tai sillä ei ole vihollisia, lisääntymisen voi jättää myöhemmäksikin.

Myös eläimen koko vaikuttaa asiaan. Suurilla eläimillä täysikasvuiseksi kasvaminen ja sukukypsyyden saavuttaminen kestävät pitempään.

Kilpikonnilla on myös muutamia muita pitkään elinikään vaikuttavia valtteja, kuten matelijoille tyypillinen, hidas aineenvaihdunta ja vaihtolämpöisyys. Tavallisesti eläimet, joilla on hidas aineenvaihdunta elävät pidempään kuin eläimet, joilla se on nopea. Syynä on se, että nopeasta aineenvaihdunnasta seuraa solujen rivakampi uusiutuminen, jolloin todennäköisyys solumutaatioihin ja -toimintahäiriöihin kasvaa. Ruokaakaan ei tarvitse etsiä yhtä usein, jos aineenvaihdunta on hidas. Vaihtolämpöisenä kilpikonnan ei myöskään tarvitse käyttää energiaa ruumiinlämmön ylläpitoon, vaan se voi vaipua horrokseen, kun taas hiiri joutuu ylläpitämään noin 37 c asteen ruumiinlämpöä kylmissäkin oloissa.

Kilpikonnat vaan ottavat iisimmin kuin hiiret, joten ne elävätkin pidempään. Ehkä meillä ihmisilläkin voisi olla tästä opittavaa.

Kuuntele: 
Kommentit (0)

Vastauksesi