Miksi joihinkin paikannimiin tulee -lla ja joihinkin -ssa?

Miksi joihinkin paikannimiin tulee -lla ja joihinkin -ssa?

Esim. Venäjällä, mutta Ruotsissa.

3 vastausta

Paikannimet voivat siis tosiaan taipua joko sisäpaikallissijoissa (-ssa) tai ulkopaikallissijoissa (-lla). Yleensä paikannimi, jolla ei ole yleisnimistä käyttöä, taipuu sisäpaikallissijassa: Ruotsissa, Helsingissä, Juuassa. Ulkopaikallissijaisuus voi liittyä siihen, että nimi on alun perin viitannut veden äärellä sijaitsevaan paikkaan (Raumalla, Vantaalla). Joissakin paikannimissä käytetään molempia muotoja, esim. Velkuassa ja Velkualla.

Monet sellaiset paikannimet, jotka loppuvat yleisnimiseen sanaan, kuten -joki, -niemi, -järvi, taipuvat ulkopaikallissijassa, esim. Punkajärvellä. Näissäkin on tosin poikkeuksia. Monet Suomen saarten nimet puolestaan taipuvat -ssa (Kulosaaressa).

Ulkomaisista paikannimistä muut kuin saarta tarkoittavat esiintyvät lähinnä sisäpaikallissijassa, kuten jo mainittu Ruotsissa. Venäjällä onkin tässä tilanteessa poikkeus. Usein saarta tarkoittavat nimet ovat ulkopaikallissijoissa, kuten Rhodoksella, mutta myös sisäpaikallissijoja näkee käytettävän.

 

Moilanen-Maamies 2001: Maiden ja saarten nimien taivuttaminen. - Kielikello 2/2001

Iso suomen kielioppi (toim. Hakulinen et al. 2004)

http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1695426

Kommentit (0)
08.02.201308:45
18039
23

Joitain sääntöjä on, mutta osaksi syynä on vaan muotoutunut käytäntö. Opiskele lisää tuolta:

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html

Kommentit (0)
06.03.201713:00
1352
12

Asia on ulkolaiselle suomenkieltä opiskelevalle vaikea koska selvää sääntöä ei ole vaan sijamuoto vaihtelee 'satunnaisesti'.

Kommentit (0)

Vastauksesi