Miksi ihminen on kykenevä tulla raskaaksi jo lapsena?

Miksi ihminen on kykenevä tulla raskaaksi jo lapsena?

Eikö sen pitäisi olla periaatteessa mahdotonta, kun ei sen ikäinen edes pysty huolehtimaan itsestään?

Vastaus

Itse asiassa ihminen saavuttaa sukukypsyyden melko myöhään verrattuna moniin eläimiin, jotka ovat sukukypsiä suuremman osan elinkaarestaan. Toisaalta ihminen pystyy lisääntymään hyvin tehokkaasti saavutettuaan sukukypsyyden. Luultavasti pitkä lapsuusaika on ollut tarpeen metsästäjä-keräilijänä tarvittavien kykyjen omaksumiseksi. 

Evoluution näkökulmasta olennaista on, että yksilö pystyy kopioimaan geeninsä eteenpäin. Tarvitaan tarpeeksi monta jälkeläistä, jotka itse elävät sukukypsyysikään asti. Aikaista kypsymistä puoltaa ihmisen suuri lapsikuolleisuus. Kautta historian suuri osa, joskus valtaosa, syntyneistä on kuollut alle viisivuotiaana. Asia on tuskin ollut paremmin esihistoriallisena aikana. Tilanne on parantunut voimakkaasti vasta viimeisen vuosisadan aikana. Myös ihmisen lisääntymisessä on ollut kyse eri vaikuttavien tekijöiden yhteensovittamisesta.

Kuitenkin ihmisen menestyminen on selvä osoitus siitä, että ihminen on pääasiassa tullut sukukypsäksi riittävästi kehittyneenä myös sosiaalisesti ja henkisesti, jotta pystyy saattamaan ainakin osan jälkeläisistään sukukypsyysikään. Huomioon täytyy ottaa myös olosuhteet, kuten se että ihmiset ovat perinteisesti eläneet pienissä laumoissa ja kehittäneet yhteistyön muotoja, myös jälkeläisistä huolehdittaessa. Suurimman osan ihmislajin sadoista tuhansista vuosista ihminen on kypsynyt sopivasti pystyäkseen lisääntymään niin että laji on säilynyt vaihtelevissa olosuhteissa. Ihminen on omaksunut riittävät henkiset ja sosiaaliset taidot saavuttaessaan sukukypsyyden.

Itse asiassa sosiaalisen ja biologisen kypsyyden välinen huomattava ero on nykyaikainen ilmiö, mikä johtuu luultavasti olosuhteista. On katsottu, että ravinnon saatavuus vaikuttaa siihen, kuinka nuorena tytöt saavuttavat sukukypsyyden. Esihistoriallisena aikana kypsyminen tuli hyvinkin nuorena. Ikä nousi maanviljelyn laajenemisen ja kaupungistumisen myötä, sillä suurempi, tiheästi asuva väestömäärä johti usein riittämättömään ravintoon ja tartuntatautien lisääntymiseen. Samalla yhteiskunta, jossa lapsi eli, kävi monimutkaisemmaksi, mikä vaati myös pidemmän henkisen ja sosiaalisen kypsymisajan. Teollisen vallankumouksen jälkeen kuitenkin erityisesti länsimaissa sukukypsyysikä on laskenut tasaisesti, joskin se ei ole vieläkään niin alhainen kuin esihistoriallisella ajalla. Tämä liittyy parantuneeseen ravintoon ja terveyteen. Yhteiskunta ja sosiaalinen ympäristö sen sijaan ovat huomattavasti monimutkaisemmat kuin esihistoriallisella ajalla, ja niissä pärjäämiseen tarvittava kypsyys saavutetaan paljon myöhemmin. Fyysinen aikuistuminen siis aikaistuu, samalla kun henkinen ja sosiaalinen aikuistuminen venyy. Näin voidaan yleistäen sanoa, että nykypäivän lapsi saavuttaa sukukypsyyden liian aikaisin paljon todennäköisemmin kuin esihistoriallinen metsästäjä-keräilijälapsi.

Kommentit (0)

Vastauksesi