Miksi Hitler ei valloittanut Sveitsiä toisessa maailmansodassa?

Miksi Hitler ei valloittanut Sveitsiä toisessa maailmansodassa?

2 vastausta

Asiaa on pohdittu paljon, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole kyetty esittämään.

Hitlerin Suur-Saksa -kuvioon olisi epäilemättä sopinut koko Sveitsin tai ainakin sen saksankielisten alueiden liittäminen. Kesällä 1940 Hitler antoi suuttuneena siitä, että Sveitsi oli ampunut alas useita ilmatilaansa loukanneita saksalaiskoneita, käskyn valmistella suunnitelman maan valtaamiseksi yhteistoimin Italian kanssa (Operaatio Tannenbaum), mutta toteutukseen ei koskaan ryhdytty. Tosiasiallisesti Sveitsi oli tuolloin kesäkuussa tapahtuneen Ranskan antautumisen jälkeen maantieteellisestikin täysin akselivalloista (Saksasta ja Italiasta) riippuvainen, joten todennäköisesti sen miehittäminen ei olisi suuremmin tuottanut lisähyötyä. Samanaikaisesti Saksa solmi Sveitsin kanssa kauppasopimuksen, joka takasi sille monet niistä sodankäynnin kannalta tärkeistä hyödyistä, jotka Sveitsi pystyi toimittamaan (aseteollisuuden tuotteet, sähköenergia, kuljetusyhteydet).

Varsin tärkeä seikka oli, että puolueettoman Sveitsin pankkilaitos mahdollisti saksalaisille tietyt valuuttaoperaatiot, joilla valloitetuilta alueilta ja juutalaisilta ryöstetyllä omaisuudella voitiin käydä tuottoisaa kansainvälistä kauppaa.

Sveitsiläiset itse ovat epäilemättä - eikä tietenkään aiheetta - painottaneet sitä, että maa piti myös yllä korkeaa sotilaallista valmiusastetta. Ensimmäinen laaja reservin liikekannallepano pantiin toimeen heti maailmansodan sytyttyä v. 1939, toinen toukokuussa 1940 Saksan hyökättyä lännessä. Todellisuudentajuisesti toki pian huomattiin, että maan voimavarat eivät riitä koko alueen varjelemiseen, mutta tällöin puolustusasemia ryhdyttiin määrätietoisesti rakentamaan vaikeakulkuisille alueille, joita alppimaassa tietysti onkin runsaasti. Alueen hallinta olisi epäilemättä vaatinut saksalaisilta suurta sotilaallista panostusta. Operaatio Tannenbaumin valmistelun aikana saksalaisia joukkoja tarvittiin lähinnä suunnitellun Ison-Britannian maihinnousun tarpeisiin, myöhemmin muilla sotanäyttämöillä.

Sveitsiläiseen maanpuolustukseen kuului olennaisena osana valmius nopeasti tuhota tiet, sillat ja tunnelit. Käytännössä tämä olisi katkaissut Italian ja Saksan välisen suorimman rautatieyhteyden, mikä olisi ainakin akselin eteläisen osakkaan huollon kannalta ollut todella suuri uhka.

Rauhanomainen Sveitsi tarjosi sodan molempien osapuolten tiedustelulle huomattavia toimintamahdollisuuksia.

Käytännössä Sveitsi joutui toisen maailmansodan aikana hankalassa asemassaan monessa suhteessa venyttämään nimenomaan Saksan hyväksi puolueettomuutensa tulkintaa. Sodan vielä kestäessä liittoutuneet arvostelivat sitä tästä. Sodan jälkeen on vilkkaasti keskusteltu noudatetun politiikan moraalisista perusteluista.

Geschichte der Schweiz und der Schweizer / Beatrix Mesmer... ym. - Helbig & Lichtenhahn, 1986.

artikkelit teoksesta
Historisches Lexikon der Schweiz
http://www.hls-dhs-dss.ch/
(tästä myös ranskalainen ja italialainen teksti)

Kommentit (1)
Lisäksi yksi kirjallisuusviite: Hyvärinen, Risto Sveitsin puolueettomuus. - 93 s. - ... Lisäksi yksi kirjallisuusviite: Hyvärinen, Risto Sveitsin puolueettomuus. - 93 s. - Tammi, 1963
9.8.2016 13:35 Helsingin kaupunginkirjasto 0
22.07.201613:27
16647
113

SS-kenraali Walter Schellenberg kertoi toisen maailmansodan jälkeen, kuinka hän oli mukana estämässä sitä, että Saksa olisi miehittänyt Sveitsin. Schellenberg kertoi vaikuttaneensa Adolf Hitleriin esimiehensä SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmlerin kautta. Schellenbergin tarina on mainittuna hänen muistelmissaan ja myös Folke Bernadotten julkaisemassa kirjassa.

 

Folke Bernadotte, Saksan viimeiset päivät. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1945, sivu 149.

Walter Schellenberg, The Memoirs of Hitler´s Spymaster. André Deutsch 2006, sivu 428.

Kommentit (0)

Vastauksesi