Miksi Helsingin stadionin torniin pitää nousta hissillä eikä sen portaita voi...

Miksi Helsingin stadionin torniin pitää nousta hissillä eikä sen portaita voi...

Miksi Helsingin stadionin torniin pitää nousta hissillä eikä sen portaita voi käyttää? Minusta olisi paljon jännittävämpää kiivetä torniin käyttämällä sen portaita. MIlloin näitä portaita sai vielä käyttää?

Vastaus

Kyseessä on turvallisuusseikat. Hissillä tornin huipulle kulkeminen on turvallista ja aika vaivatontakin. Jännitystä ei siinä taida olla niin paljon kuin tuossa jalan kapuamisessa. Itselläni on kuitenkin sen verran korkeuskammoa, että kokisin riittävästi jännitystä jo uskaltautuessa sinne huipulle. Edellinen käynti taisi olla 70-luvun lopussa tai 80-luvun alussa luokkaretkellä. En muista enää kauhuani. Tuo portaikko on melko matalalla kaiteella varustettu ja sen verran kapea, että siinä tulisi takuuvarmasti vaarallisia tilanteita.

Torniin on voinut päästä rakennuksen valmistumisesta lähtien. Tornissa on ollut hissi alusta pitäen. Ja yleisö on ohjattu sitä käyttämään. Portaita pitkin ei ole torniin voinut nousta.

Olympiastadion on yksi Helsingin maamerkeistä. Ja oikeastaan kansallinenkin monumentti. Rakennus valmistui 1938 Olympialaisia varten ja piti olla käytössä vuonna 1940. Sota muutti kuitenkin suunnitelmat. Helsinki sai Olympialaiset lopulta vuonna 1952. (Nuo vuoden 40 kisat piti alun perin olla Japanissa.)

Mihin tuota Stadionin tornia sitten käytettiin?

Hannes Kolehmainen sytytti tornissa olympiatulen. Oma muistikuva aiheesta on vanha filmi avajaisista, joissa Paavo Nurmi tuo tulen stadionille ja sytyttää sen kentällä. Kentältä soihtu jatkoi matkaansa torniin neljän ihmisen kuljettamana. Ylhäällä odotti Kolehmainen.

Tornissa oli ensimmäinen Yleisradion tv-antenni v.1956. Kantosäde oli 30 kilometriä. Ensimmäiset tv-lähetykset Pasilasta ovat tuon tornin kautta lähteneet koteihin.

Varsinaista virkaa tornilla ei ole. Toki sitä käytetään monessa tapahtumassa yhtenä kameran sijoituspaikkana. Päätös tornin rakentamisesta oli poliittinen. Olympiastadionin suunnittelukilpailun palkintolautakunta oli sitä mieltä, että Helsingin Olympialaisten päänäyttämöllä pitää olla torni. Niinpä kaikkiin ehdotuksiin sellainen oli piirretty. Tornista tuli ulkomaisessa lehdistössä modernin Suomen symboli.

Jatkosodassa Stadionin tornia käytettiin ilmavalvontaan. Tornissa on tiettävästi vieläkin 2 sentin paksuiset metallilevyt, jotka suojasivat lottia.

Tornissa vierailee vuosittain 50 tuhatta kävijää eli yhtä paljon kuin Mikkelissä on asukkaita tai Suomessa kuolee vuosittain ihmisiä.

Stadionin torni on 72m korkea eli 24 kerrosta.

Helsingin olympiastadionin arkkitehdit olivat Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti.

IGS-toimitus kokee erityistä ylpeyttä siitä, että Lindegrenin samanniminen poika työskentelee Helsingin kaupunginkirjastossa.

Lähteet:
Suomen urheilumuseo http://www.urheilumuseo.org/
Stadion säätiö http://www.stadion.fi/
Helsingin Sanomat

Kommentit (0)

Vastauksesi