Miksi esim DDR:ää ja Neuvostoliittoa sanottiin aikoinaan demokraattisiksi, vaikka niillä oli vain yksi puolue?

Miksi esim DDR:ää ja Neuvostoliittoa sanottiin aikoinaan demokraattisiksi, vaikka niillä oli vain yksi puolue?

4 vastausta
05.07.201820:23
8079
17

Kansandemokratia-nimistystä käytettiin aikanaan marksilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa,

Höpsistä. Sanahirviötä "kansandemokratiat" käytettiin vain ja ainoastaan Suomessa, ei missään muualla. Olenko ainoa joka näkee punaista kun näen tämän sanan?

Sanalla on merkillinen historia. Ensin oli Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL. Sen nimeä ei missään vaiheessa ole muutettu Suomen kansandemokraattiseksi liitoksi, vaan se oli aina "Suomen kansan" "demokraattinen liitto", siis sana Suomen tarkensi sanaa kansa, ja sana demokraattienn tarkensi sanaa liitto. Mutta kansan suussa SKDL:n jäseniä sanottiin kansandemokraateiksi ja kaikkea SKDL:n ideologiaan liittyvää kansandemokraattiseksi. Niinpä myöskin sosialistisiksi julistautuneita maita nimitettiin Suomessa kansandemokratioiksi, siis kansankansanvalloiksi. Ilman järjen häivääkään.

Kommentit (0)
06.07.201814:23
11235
15

Itä-Saksassa eli DDR:ssä oli muitakin puolueita kuin valtiota johtava Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue eli SED. Yksi näistä puolueista oli esimerkiksi Talonpoikaispuolue. Puolueille oli varattu tietty määrä paikkoja Itä-Saksan kansanedustuslaitoksesta (Volkskammer). Kokoomuslainen poliitikko Tuure Junnila toteaa kirjassaan "Neuvostoliiton kriisi" (1990), että näillä puolueilla, jotka toimivat kansandemokratioissa valtapuolueiden rinnalla, ei ollut todellista valtaa. Junnilan mukaan nämä puolueet palvelivat propagandatarkoituksia.

 

Tuure Junnila, Neuvostoliiton kriisi. Kirjayhtymä, Helsinki 1990, sivu 145.

H. W. Koch, A Constitutional history of Germany in the nineteenth and twentieth centuries. Longman, London and New York 1984, sivut 345 - 347.

 

Kommentit (0)
06.07.201815:14
11388
12

Pitää paikkansa, että toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin syntyneille kansandemokratioille oli tunnusomaista se, että teoriassa - vaikkakaan ei käytännössä ja todellisuudessa - niissä johtavana poliittisena voimana toimi eräänlainen puolueiden yhteenliittymä kuten juuri DDR:ssä Sosialistinen yhtenäisyyspuolue.  Neuvostoliitto sen sijaan katsottiin kommunistisessa liikkeessä maailman ainoaksi neuvostodemokratiaksi ja sellaisenaan koko sosialistisen leirin johtotähdeksi. Kyse siis oli, niin asia haluttiin esittää, eräänlaisesta poliittis-ideologisesta kerrostuneisuudesta ja kehitysasteiden erilaisuudesta.

Vuonna 1949  synnytetyn DDR:n nimen Deutsche Demokratische Republik  valintaan oli osaltaan ilmeisesti vaikuttamassa sekin, että haluttiin korostaa sen vastakohtaisuutta samana vuonna läntiselle vyöhykkeelle luotuun Saksan liittotasavaltaan, jonka yksin katsottiin kantavan perintönään syyllisyyttä kansallissosialismin kaudesta.

Kommentit (0)

Kyse oli kansandemokratioista eli ns. välivaiheesta siirtymässä porvarillisesta demokratiasta sosialistiseen valtioon. Kansandemokratia-nimistystä käytettiin aikanaan marksilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa, kuten DDR, Tsekkoslovakia, Puola, Bulgaria, Jugoslavia jne. Ajatuksena oli, että koska yksipuoluejärjestelmässä vallassa ollut puolue edusti kansaa, kyse oli kansanvallasta eli demokratiasta (kreik.  demos, tavallinen kansa ja kratos, valta, hallita) . Tässä kohdin on hyvä muistaa, että myöskään alkuperäistä antiikin Ateenassa noudattettua demokratiaa ei voida pitää nykyisen tasa-arvon ajatukseen perustuvan demokratiakäsityksemme mukaisena, sillä yhteiskunnallista valtaa ei ollut kuin vain kaikkein etuoikeutetuimmilla miehillä.

Nykyisiä kansandemokratioita ovat Kiinan kansantasavalta, Laosin demokraattinen kansantasavalta ja Korean demokraattinen kansantasavalta eli Pohjois-Korea.

Kommentit (0)

Vastauksesi