Miksi englannista on tullut ns. "yleiskieli"?

Miksi englannista on tullut ns. "yleiskieli"?

Miksi englannista on tullut ns. "yleiskieli"? Miksei esimerkiksi ranskasta tai espanjasta, joilla myös oli paljon siirtomaita? Oliko sitä ennen joku toinen kieli samanlaisessa asemassa? Miksi englanti vakiintui pääkieleksi Yhdysvalloissa, vaikka pääosa alkuperäisistä maahanmuuttajista oli muualta kuin englanninkielisistä maista?

Vastaus

Englannin kieli maailmankielenä

Eri kieliä puhuvien kansojen yhteydenpidon tarve on kautta aikain edellyttänyt jotain ratkaisua viestintäongelmaan. Monenlaisia ratkaisuja on keksitty. Yleisimmät ovat tulkkien sekä kääntäjien käyttö tai lingua francan eli yhteisen kielen kehkeytyminen. Lingua francoja on useanlaisia. Ääritapauksissa puhutaan pidginkielistä, jolloin kahdesta kontaktissa olevasta kielestä syntyy uusi, yksinkertaisempi kieli, jossa on aineksia kummastakin. Esimerkiksi englantiin ja ranskaan pohjautuvia pidginkieliä on toistasataa erityisesti Afrikassa ja Karibian alueella. Lingua francan puhtaampi muoto on, että jokin yksittäinen kieli, taloudellisista tai muista syistä, saa yliotteen ja käytännössä kehittyy hallitsevaksi. Esimerkiksi suahili on tämän aseman saanut laajoilla alueilla Itä-Afrikassa, ja juuri sellaiseksi myös englanti on maailmanlaajuisesti kehittynyt viime aikoina. Lingua francan tarpeessa ovat erityisesti liike-elämä, poliittis-hallinnollinen sektori sekä kansainvälinen akateeminen yhteisö. Myös alati kasvava turismi luo samantyyppisiä paineita.

Englannin kielen ensikielisiä puhujia on paljon vähemmän kuin kiinan puhujia, mutta silti englannin asema on ylivertaisesti vahvempi kuin kiinan. Englannista on hyvin nopeasti tullut todellinen maailmankieli, globaalinen kieli tai yleiskieli. Sen merkitys on huomattavasti suurempi kuin muiden kielten, niidenkin kuten ranskan, arabian ja espanjan, joita käytetään englannin jälkeen eri maissa eniten virallisina kielinä.

Englannin kielen dominanssiin johtaneen kehityksen juuret ovat 1800-luvussa ja erityisesti kolonialismissa. Varsinaisesti tämä kehitys on kuitenkin kiihtynyt massiivisiin mittoihin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Bismarckilta kysyttiin vuonna 1898, mitä tekijää hän piti tärkeimpänä alkavassa 1900-luvussa. Hän vastasi: “Sitä, että Yhdysvalloissa puhutaan englantia”. Tässä lausahduksessa oli profeetallista voimaa. Kielestä tulee maailmankieli, kun se on saanut erityisen roolin, joka tunnustetaan maassa kuin maassa. Englannin kieli toimii ensimmäisenä kielenä useissa maissa, mutta yllättävää on se, että englannilla ei ole mitään virallista lailla säädettyä asemaa esim. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Alusta alkaen on ollut niin itsestään selvää mikä näiden maiden kieli on, ettei siitä ole tarvinnut säätää. Monissa kymmenissä maissa jokin tai jotkin paikalliset kielet ovat maan pääkielenä, mutta englanti on silti saanut aseman rinnakkaisena virallisena kielenä, jota käytetään esimerkiksi koulutusjärjestelmässä, hallinnossa, tuomioistuimissa ja joukkotiedotusvälineissä. Tämä asema englannin kielellä on mm. seuraavissa maissa: Bhutan, Botswana, Fidži-saaret, Filippiinit, Ghana, Namibia, Nepal, Papua Uusi-Guinea ja Uganda.

Historia paljastaa, että kielen nousu maailmankieleksi tai ainakin laajojen alueiden hallitsevaksi kieleksi poikkeuksetta perustuu sotilaalliseen ja poliittiseen ylivaltaan ja sitä usein seuranneeseen pitkäaikaiseen taloudelliseen ja kulttuuriseen vaikutukseen. Paljon puhuvia
antiikin, keskiajan ja uuden ajan esimerkkejä ovat Aleksanteri Suuri ja kreikka, roomalaiset ja latina, islamin leviäminen ja arabia, Espanjan ja Portugalin siirtomaavalta sekä espanjan ja portugalin kielet sekä venäläisten ja venäjän kielen ekspansio. Länsimaailmassa latina pysyi oppineiston ja uskonnon harjoittamisen maailmankielenä uskonpuhdistukseen asti, ja epäsuorasti latina on jatkanut muinaista suurvalta-asemaansa koko suurella romaanisella kielialueella eteläisessä Euroopassa ja latinalaisessa Amerikassa.

Englannin siirtomaavallan ohessa Yhdysvaltain nousu 1900-luvulla maailman johtavaksi talousmahdiksi on vaikuttanut eniten englannin kielen nousuun maailmankieleksi.Poliittis-sotilaallinen laajentuminen sai varhain seuralaisekseen vahvan taloudellisen aseman. Vuonna 1914 Iso-Britannia ja USA yhdessä investoivat ulkomaille kolme kertaa enemmän kuin
Ranska ja neljä kertaa enemmän kuin Saksa. Nämä aineelliset trendit loivat perustan englannin kielen ja sen käytön leviämiselle, jota monet sosiokulttuuriset tekijät ovat vielä vahvistaneet. Teollisen vallankumouksen keskeiset innovaatiot oli tehty Brittein saarilla niin energian hankinnan, raskaan metalliteollisuuden kuin kuljetuksenkin osalta. Monet keskeiset tieteelliset ja teolliset termit, käsikirjat ja käyttöohjeet olivat siksi englanninkielisiä. 1800-luvulla USA:sta tuli teollisen kehityksen johtaja, mikä sinetöi englannin kielen tulon tieteen ja teknologisen kehityksen kansainväliseksi yleiskieleksi.

Vuoteen 1921 mennessä Brittiläinen imperiumi hallitsi neljäsosaa maailman väestöstä ja käsitti noin neljänneksen myös maapallon maa-alasta. Sen vaikutus tuntui joka paikassa: laki- ja hallitusrakennelmissa, vapaakaupan kasvussa, urheilussa, koulutusjärjestelmissä jne. 1900-luvulla englannin kielestä on tullut myös kansainvälisen kanssakäymisen ja kulttuurivaihdannan keskeinen yhteydenpitoväline. David Crystalin mukaan (1997: 79) kansainvälistä toimintaa harjoittavista yhdistyksistä ja järjestöistä 85% käyttää englantia yhtenä virallisena kielenään, 49% ranskaa, hieman yli 10% arabiaa, espanjaa ja saksaa. Lisäksi joukkoviestimissä englannin kielen käyttö on erittäin laaja-alaista. Mainonta syntyi Englannissa 1600-luvulla, ja mainosmaailman trendit asettaa edelleenkin anglosaksinen maailma. Säännölliset radiolähetykset puolestaan käynnistyivät ensimmäiseksi USA:ssa 1920 ja BBC perustettiin 1922. BBC aloitti ensimmäisenä tv-lähetykset
1936 Englannissa ja NBC käynnisti amerikkalaiset tv-lähetykset 1939. Myös postin, puhelinviestinnän sekä sähköpostiviestien ja internetin käytössä englannin kieli on yleisimmin käytetty väline. Noin 80% maailman elektronisessa muodossa olevasta informaatiosta voidaan tällä hetkellä arvella olevan englanninkielistä (Crystal 1997: 105). Markkinatutkimuslaitos eMarketer arvioi, että 68% kaikista internetin kotisivuista on englanninkielisiä.
Populaarikulttuurin, erityisesti elokuvan ja kevyen musiikin alueilla englanninkielinen tuotanto on määrännyt trendit koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan.

Vaikka kaksi miljardia ihmistä onkin paljon tekemisissä englannin kielen kanssa, tämä on toisaalta toistaiseksi vain kolmasosa ihmiskunnasta. Englanti ei siis ole absoluuttisessa mielessä globaalinen kieli, ei ainakaan ihan vielä. Toisaalta se on saavuttanut kolmanneksen osuutensa hyvin nopeassa ajassa ja näyttää siltä, että englannin kielen obalisoitumiskehitys on yhä kiihtymässä. Englannin asema on jo paljon vankempi kuin aikanaan kreikan tai latinan, joita voidaan pitää jonkinlaisina yleiskielinä ennen englannin kehitystä maailmakieleksi.

Kaikki romaaniset kielet periytyvät latinasta (Vulgar Latin), joka oli muinaisen Rooman valtakunnan kieli ja jossa sitä puhuivat lähinnä sotilaat, uudisasukkaat ja orjat. Tämä vulgaarilatina erosi paljonkin Rooman oppineiden käyttämästä klassisesta latinasta. Noin 200 eKr ja 100 jKr välisen ajan Rooman valtakunnan ekspansio yhdessä sen harjoittaman hallinto- ja koulutuspolitiikan kanssa myötävaikutti siihen, että vulgaarilatinasta tuli hallitseva kieli aina Iberian niemimaalta Mustallemerelle asti. Vasta 400-luvulla Rooman imperiumin hajotessa, vulgaarilatinasta alkoi kehittyä itsenäisiä ja toisistaan poikkeavia kieliä. Kuten edellä jo mainittiin, keskiajalla latina oli enää oppineiston ja kirkon kielenä. 1000-luvuln jälkeen ranskan kielestä puolestaan tuli Euroopan sekulaarisen kirjallisen kulttuurin kieli.

Kreikan kielen asema heikkeni huomattavasti Rooman imperiumin muodostumisen myötä. Itäisessä Rooman valtakunnassa kreikka kuitenkin sinnitteli erityisesti kaupankäynnin, maanpaossa olevien juutalaisten ja kristittyjen kielenä. Kuitenkin sekä latina että kreikka olivat sen verran jäykkiä ja kieliopiltaan joustamattomia kieliä, että ne eivät mukautuneet luonnollisesti ja täten menettivät asemansa.

Lähteet:
Crystal, David 1997. English as a Global Language. Cambridge: Cambridge University Press.
http://www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso/jyranki.pdf
http://www.labour.fi/kolumni/ptkol50.htm
http://www2.wwnorton.com/college/english/nael/middleages/welcome.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_Latin_language
http://www.antimoon.com/forum/2004/5712.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Global_language
http://en.wikipedia.org/wiki/British_Empire

Englanti Yhdysvaltojen kielenä.

Nykyisen USA:n alueista kilpailivat Iso-Britannian lisäksi viimeiseen asti vain Ranska ja Espanja. Kuten tiedämme, Amerikkaan muutti paljon ihmisiä monista eri Euroopan maista, mutta Brittiläinen imperiumi oli se, jolla oli eniten suunnitelmallisuutta, resursseja ja tahtoa asuttaa Pohjois-Amerikan manner ja tuoda se hallintopiiriinsä. Espanjalaiset lähestyivät mannerta etelästä käsin ja hallitsivatkin mm. Floridan niemimaata ja suurta osaa etelää aina länsirannikolle asti. Vielä suuremmat alueet heillä olivat kuitenkin Keski- ja Etelä-Amerikassa. Ranskalaisilla oli myös asutusta etelässä ja keskilännessä (Lousiana territorio), mutta pääosin he tutkivat suurten järvien aluetta ja nykyistä Kaakkois-Kanadaa. Vaikka ranskalaisilla olikin suuret maa-alueet Pohjois-Amerikassa, varsinainen uudisasuttaminen oli vähäistä. Esimerkiksi Ville Mariessa (nykyinen Montreal) oli kymmenen vuotta sen perustamisen jälkeen vain noin 50 asukasta. Uudella Ranskalla oli vuonna 1666 vain 3000 asukasta Pohjois-Amerikan mantereella, kun taas Brittein saarelta tuli pelkästään 1600-luvulla 350 000 siirtolaista. Ranskalaisten siirtomaahankkeet keskittyivät pääasiassa turkiskauppaan alkuperäisheimojen kanssa ja varsinainen asuttaminen alkoi todenteolla vasta myöhemmin. Ranskalaisten huono menestys sodissa johti kuitenkin siihen, että 1763 Pariisin rauhassa jaettiin Ranskan Lousianan territorio Britannian ja Espanjan kesken.

Aluksi englantilaisten, myöhemmin brittiläisten siirtokuntien asukkaat pitivät paremmin yhteyksiä yllä emämaahansa, josta he saivatkin paljon enemmän rahallista ja aseellista apua kuin heidän espanjalaiset ja ranskalaiset vastineensa. Varhainen brittiläinen vaikutus ja sen onnistunut Pohjois-Amerikan kolonisaatio takasivat sen, että monista mahdollisista kielistä englanti nousi hallitsevaksi. Yhdysvalloissa puhutaan paljon eri kieliä, mutta ainoastaan englanti on de facto kansallinen kieli - lakimääräistä virallista kieltähän Yhdysvalloissa ei ole. Englanti on kuitenkin ylivoimiasesti eniten käytetyin kieli, joten siksi sen asema on se, mikä se on.

Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Languages_in_the_United_States
http://en.wikipedia.org/wiki/French_colonization_of_the_Americas
http://en.wikipedia.org/wiki/Spanish_colonization_of_the_Americas
http://books.google.com/books?id=-bIRJMRX2IwC&dq=history+of+the+usa&pg=P...

Kommentit (0)

Vastauksesi