Miksi ei jalkapallossa?

Miksi ei jalkapallossa?

1. Miksi jalkapallossa ei mennä "tehokkaaseen" peliaikaan,eli ainoastaan pelin ollessa käynnissä kello kävisi?
2. Miten määrittyy mahdollisesti annettava lisäaika? Perustuuko se johonkin ajanottoon,vai pelkästään arvio n.s. mutu?
3. Kuka sen sitten päättää,että kuinka paljon? Varsinkin ensimmäinen kysymys ei luulisi olevan nykyaikana vaikea toteuttaa,kun sääntöjä on rukattu muutenkin alkuperäisistä..

Vastaus

1. Lähetin ensimmäisen kysymysesi Suomen jalkapalloliittoon kommentoitavaksi. Vastaus ei ole varsinaisesti liiton virallisesta kannasta vaan asiantuntevan erotuomariasiantuntijan näkemyksestä:

  • Jalkapallo säännöistä päättää itsenäinen elin The IFAB www.theifab.com
  • Kovin monessa lajissa ei ole jalkapallon kaltaista juoksevaa peliaikaa. Pelin jatkuvaa flowta pidetään olennaisena osana pelin nautittavuutta. Kaikkiin peliin tuleviin katkoihin suhtaudutaan kriittisesti juuri sen vuoksi, ettei tämä flow kärsi. Esimerkiksi juomatauoille on aikarajat osittain sen vuoksi, ettei niistä tule ylimääräisiä ”valmennustaukoja”. Samasta syystä myöskään mainoskatkot puoliaikojen aikana eivät ole mahdollisia.
    • Tehokkaan peliajan myötä koko ottelutapahtuma saattaisi kestoltaan eikä yllä kuvattua flowta pääse samalla tavalla syntymään.
  • Nykyjalkapallossa on myös esitetty kritiikkiä siitä, että pallo on pelissä jopa vain 2/3 peliajasta ja toki monesti voitolla oleva joukkue pyrkiikin vastustajan flowta katkomaan. Toisaalta toisen joukkueen hyvä vaihe, jota vastustaja ei pysty katkaisemaan (esimerkiksi aikalisällä) tai muulla katkolla, lisää pelin viihdyttävyyttä.
    • sinäänsä on aivan luonnollista, että pallo ei ole pelissä koko 90 min. Esimerkiksi pallon meneminen kentän ulkopuolelle katkaisee aina pelin.
  • Ylimääräisistä viivytyksistä erotuomari antaa lisäaikaa, joka pelataan varsinaisen peliajan lisäksi. Tällä kompensoidaan vaikkapa loukkaantumisista aiheutunut aika, jolloin pallo ei ole pelissä.
  • Sääntöjen ja ohjeiden mukaan erotuomarin tulee puuttua pelin viivyttämiseen (huomauttaa, puhutella tai varoittaa pelaajaa) ja huomioda ylimääräinen viivytys antamansa lisäajan määrässä.
  • IFAB on sääntöjen muutosten kautta pyrkinyt parantamaan pelin soljuvuutta ja lisäämään pallon pelissä oloa. Alla joitain mieleeni tulevia muutoksia:
    • 1992: maalivahti ei saa ottaa palloa käteen kanssapelaajan tarkoituksellisesta potkusta (vaikka pallo onkin pelissä, ei siitä voi kamppailla kun se on maalivahdin hallussa)
    • 1998: maalivahdin 6s sääntö (kuten yllä)
    • 2016: varoitettavasta rikkomuksesta loukkaantuneen pelaajan ripeä huolto sallittu ilman poistumista
    • 2018: juomatauon kesto rajattu
    • 2018: videoerotuomarit, jotka toimivat taustalla aktiivisesti (eikä esimerkiksi valmentajien haastojen perusteella)
    • 2019: maalipotkua, pelaajan poistumista vaihtoon ja erikoistilanteita muurin suhteen nopeutettamiseksi.

2. Suomessa tällä hetkellä (2019) voimassa olevat säännöt toteavat, että puoliaikojen loppuun  voidaan tarvittaessa lisätä kullakin puoliajalla lisäpeliaikaa. Lisäpeliaikaa lisätään, jos aikaa on kulunut pelaajavaihtoihin, loukkaantuneiden pelaajien arviointiin ja/tai siirtämiseen, pelin viivyttämiseen henkilökohtaisiin rangaistuksiin, kilpailumääräysten mahdollistamiin juomataukoihin tai muita lääketieteellisiin syihin, VAR tarkastusten ja videotarkastelun aiheuttamiin viivästyksiin sekä muista asioista esimerkiksi maalian juhlinnasta aiheutuviin viivästyksiin. Pelin aikana lisäaikaa voidaan antaa rangaistuspotkun järjestämiseksi.

3. Lisäpeliajasta päättää erotuomari. Neljäs erotuomari näyttää erotuomarin päättämän lisäajan vähimmäismäärän kunkin puoliajan viimeisen minuutin lopulla. Erotuomari voi lisätä lisäaikaa, mutta ei vähentää. Erotuomarin ei tule hyvittää ensimmäisen puoliajan ajanoton virhettä muuttamalla toisen puoliajan kesto

Kommentit (0)

Vastauksesi