Miksi Eestin kansallislaulu on sama kuin suomella

Miksi Eestin kansallislaulu on sama kuin suomella

2 vastausta

Tätä on kysytty meiltä aikaisemminkin. iGS-arkistosta
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx
löytyy oheinen vastaus:

Suomella ja Virolla on todellakin sama kansallislaulu. Maamme-laulun on säveltänyt Helsingin yliopistossa musiikinopettajana toiminut saksalaissyntyinen viulisti ja säveltäjä Frederik Pacius (1809-1891). Kyseessä oli alunperin tilaustyö ylioppilaiden Flooranpäivän kevätjuhlaan vuonna 1848, jossa laulu sai ensiesityksensä. Pacius sävelsi laulun J.L.Runebergin (1804 – 1877) runoon Maamme (Vårt land), joka on Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen runo. Suomennos on Paavo Cajanderin (1846-1913).

Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut sitten ovat samat? Yksi historiallinen selitys löytyy suomalaisuusliikkeen johtohahmon Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen (1830-1903) ja tunnetun virolaisen lehtimiehen Johann Voldemar Jannsenin (1819–90) tuttavuudesta. Viron ensimmäisiä laulujuhlia vuonna 1869 järjestäessään Jannsen pyysi kuorolauluja Suomesta juhlilla esitettäväksi. Yrjö-Koskinen lähettikin Jannsenille kolme laulua, joista yksi oli Paciuksen Maamme. Jannsen teki itse vironkieliset sanat Paciuksen sävelmään ja näin syntynyt Mu isamaa, mu õnn ja rõõm esitettiin Tarton laulujuhlilla kesäkuussa 1869.

Esitys sai suuren suosion ja tästä alkoi sen taival Viron viralliseksi kansallislauluksi. Laulun suosio lisääntyi jatkuvasti kansallisen heräämisen voimistuessa. Kun Viro ja Suomi ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyivät, Paciuksen melodiasta tuli molempien maiden kansallislaulu. Virallisesti Mu isamaasta tuli Viron kansallislaulu vapaussodan jälkeen vuonna 1920.

Mu isamaa (suomeksi, viroksi, englanniksi): http://www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/hymn_fi.html
Maamme: http://www.suomalaisuudenliitto.fi/lippuvalistus/index.php?group=0000005...

Lähteitä:
http://www.tuglas.fi/oppimateriaali/text/suhteet2.htm
http://www.helsinki.fi/maamme/maamme.html

Kommentit (0)
02.11.201914:39
1
1

"Kolmen laulun" sijaan Yrjö-Koskinen lähetti Tarttoon useampia nuottikokoelmia. Vuoden 1869 laulujuhlilla kuultiin vironnettuna Maamme-laulun ohella Savolaisen laulu. Lisäksi musiikkiteieteilijä Elmar Arro osoitti jo vuonna 1933, että kahden esitetyn virolaisen sävelmän Sind surmani ja Mu isamaa on minu arm innottajana olivat Karl Collanin kansanlaulukokoelman sävelmät Kreivin sylissä istunut ja Paremp' olla tyttönä. Lisäksi nuotistoista kantautui sävelmiä toisille ja kolmansille laulujuhlille (1879 Tartto ja 1880 Tallinna).

Jannsen sovitti Mu isamaa, mu õnn ja rõõm -laulun kokoelmassa Moniäänisiä lauluja Nuorisolle vuonna 1862 julkaistuista Maamme-laulun neliäänisistä nuoteista. Ne olivat kertosäkeettömät – ja niinhän Viron hymnin laulutavaksi jäikin.

Kommentit (0)

Vastauksesi