Miksi asemakaavoitus on keksitty?

Miksi asemakaavoitus on keksitty?

Miksi asemakaavoitus on keksitty? Onko Suomessa jotain paikkaa, mihin saisi rakentaa täysin vapaasti ihan mitä lystää? Saako maan alle rakentaa vakituisena asuntona käytettävän kodin? Entä huvilan? Kuinka korkeat perustukset saa rakentaa omakotitaloon? Mikä on omakotitalon maksimikorkeus? Montako huonetta ja mitä tiloja vakituisena asuntona käytettävässä rakennuksessa tulee vähintään olla? Paljon kiittää.

Vastaus

Rakentaminen on säädeltyä. Maankäyttö- ja rakennuslaki, vastaava asetus, kunnan rakennusjärjestys sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmaan säätelevät rakentamista. Aluksi kannattaakin tutustua maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 1 § vastaa ensimmäiseen kysymykseen: Lain yleinen tavoite
”Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.”
Asemakaavan tarkoituksesta lisää lain 50 §:ssä:
”Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.”

Maakuntakaavasta kerrotaan maankäyttö- ja rakennuslain 4 luvussa ja yleiskaavasta 5 luvussa

Kunnan rakennusjärjestys käsittelee lain 14 §. Siinä todetaan muun muassa että rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja.

56 §
Asemakaava maanalaisia tiloja varten
Jos maankäytön yksityiskohtainen suunnittelu on tarpeellista vain maanalaisten tilojen rakentamista tai muuta käyttöä varten, asemakaava voidaan laatia myös vaiheittain niin, että se käsittää vain maanalaisia alueita. Alueella, jolla asemakaava käsittää vain maanalaisia tiloja, sovelletaan asemakaavoittamatonta aluetta koskevia maanpäällistä maankäyttöä ohjaavia tämän lain tai muiden lakien säännöksiä.

57 § Asemakaavamääräykset
Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset).

Kannattaa tutustua edelleen lain 17 luku rakentamisen yleiset edellytykset: 116 § rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset ja 117 § rakentamiselle asetettavat vaatimukset

Luvanvaraisuutta käsitellään 18 luvussa
125 § Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.
126 § käsittelee toimenpidelupaa.

Maankäyttö- ja rakennusasetus antaa hieman yksityiskohtaisempia määräyksiä.
Asetuksen 51 §
Asuinrakennus
Asuinrakennuksen sijoittelussa ja rakennuksen tilojen järjestelyssä sekä muussa asuntosuunnittelussa on erityisesti otettava huomioon ympäristötekijät ja luonnonolosuhteet. Asuinhuoneen tulee saada riittävästi luonnonvaloa.
Asumiseen tarkoitettujen tilojen tulee olla tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä. Asuntosuunnittelulla tulee edistää asumiseen tarkoitettujen tilojen toimivuutta sekä soveltuvuutta erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin.

Asuntosuunnittelusta annetaan tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.
Kannattaa tutustua etenkin osioon G1 (2005) Asuntosuunnittelu, määräykset ja ohjeet http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1364&lan=fi

58 §
Rakennuksen ulkokatto ja korkeus
Rakennuksen ulkokatto saa kadulle ja pihalle päin kohota enintään 45 asteen kaltevuuskulmassa julkisivupinnan yläreunasta. Tästä voidaan poiketa, jos se kaupunkikuvan tai rakennuksen ulkonäköön liittyvän syyn johdosta on perusteltua.
Rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta.

59 §
Vähäiset ylitykset
Asemakaavassa määrätyn rakennus- tai kattokorkeuden yli voidaan sallia rakennettavaksi rakennuksen käyttötarkoitusta palvelevia rakennelmia sekä vähäisiä päätyjä ja torneja, jos ne sopeutuvat rakennukseen ja ympäristökuvaan eikä niistä aiheudu naapureille huomattavaa haittaa.
Jollei asemakaavassa toisin määrätä, rakennuksen portaat, parvekkeet, erkkerit, räystäät ja vastaavat ulokkeet sekä lisäeristyksestä johtuva ulkoseinän osa saavat vähäisessä määrin ulottua tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle sen mukaan kuin kunnan rakennusjärjestyksessä määrätään.
Tontin rajan yli ulottuvat rakennusosat eivät saa haitata yleisen alueen käyttämistä sen varsinaiseen tarkoitukseen.

Määräyksistä poikkeaminen on mahdollista tietyin ehdoin. Näistä löytyy omat lukunsa maankäyttö- ja rakennuslaista sekä asetuksesta.

Laista ja Suomen rakentamismääräyskokoelmasta ei siis suoria yleispäteviä vastauksia löydy kysymääsi pientaloproblematiikkaan. Yleisohjeena on tuo edellä mainittu rakentamismääräyskokoelman osio G1: Asuntosuunnittelu, määräykset ja ohjeet.
Yksityiskohdissa onkin siis syytä kääntyä suoraan kunnan rakennusvalvontaviranomaisten puoleen tai mahdollisesti keskustella asioista jonkin arkkitehti/suunnittelijan kanssa.

Lähteet:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=252&lan=fi
Maankäyttö- ja rakennuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Maankäyttö- ja rakennusasetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895
Suomen rakentamismääräyskokoelma http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1364&lan=fi

Kommentit (0)

Vastauksesi